Onko Suomesta kadonnut solidaarisuus?

Kepillä ylös työttömyydestä?

Suomen rikkaimpien mielestä menestys on vain ihmisestä itsestään kiinni. Sosiaalityön ammattilaisten mukaan Suomessa ei enää osata asettua toisen ihmisen asemaan.

Kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä. Vähävaraisuus on merkki yrittämisen puutteesta. Sosiaalituet on ajettava alas.

Kun professori Anu Kantola ja akatemiatutkija Hanna Kuusela selvittivät 90:n rikkaan suomalaisen ajatuksia syyskuussa julkaistussa kirjassa Huipputuloiset -Suomen rikkain promille, kommenteista välittyivät kovat arvot.

Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professorin, tänä vuonna eläkkeelle jääneen Mikko Mäntysaaren mukaan samanlaista ajattelua esiintyy myös alemmissa varallisuusluokissa. Sitä, kuinka pitkälle ihmiset ovat vastuussa omista sosiaalisista ongelmistaan, on pohdittu jo pitkään.

– Jos on ylipainoinen ja kärsii verenpainetaudista, kuinka paljon on itse vastuussa siitä? Hyvinvointiyhteiskunnassa on ajateltu, että tällaiselle ihmiselle voidaan siitä huolimatta järjestää julkisen terveydenhuollon palveluita, Mäntysaari sanoo.

Esimerkiksi koulutus periytyy tutkimusten mukaan Suomessa vahvasti. Mäntysaaren mukaan mahdollisuuksien tasa-arvo on kuitenkin jossain määrin totta.

– Mutta mitä siitä sitten seuraa? Onko paras yhteiskunta puhdas meritokratia, jossa hyvinvointia on vain niillä, jotka ovat hirveän hyviä kaikissa asioissa? Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa mahdollisuuksien tasa-arvo syntyy siten, että hyvä jaetaan kaikkien kesken.

Kukaan ei ole pelkästään oman onnensa seppä, vaan kaikissa yhteiskunnissa toimitaan yhteistyössä muiden kanssa. Mäntysaaren mukaan Suomessa on solidaarisuusvaje, joka estää asettumasta heikompiosaisen ihmisen asemaan.

– Solidaarisuus on teemana hävinnyt Suomen politiikasta, myös vasemmistosta.

EPÄLUOTTAMUKSEN ILMAPIIRI

Raija Korhonen on toiminut Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn pappina yli 30 vuoden ajan. Hänen mielestään Suomen rikkaimpien puheista paistaa myötätunnon puute ja sosiaalisen todellisuuden kerrostumien vähäinen tuntemus.

– Jos sosiaalitukia ajetaan voimakkaasti alas, lähtökohtana on ajatus siitä, että osa ihmisistä keinottelee niillä. Tällainen epäluottamus on julmaa, sillä yleensä ihmisen on hyvin vaikea pyytää apua.

Korhonen muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan historia on lyhyt.

– Olen syntynyt 1950-luvulla ja päässyt maksuttomaan kansakouluun, mutta sen jälkeen oppikoulu oli yksityinen. Monella perheellä oli varaa kouluttaa vain yksi lapsi. On hyvä tuntea sosiaaliuudistusten historiaa ja ymmärtää, mitä kaikkea hyvää on saanut.

Sosiaalitukijärjestelmän mureneminen johtaisi Korhosen mukaan turvattomuuden ja levottomuuden lisääntymiseen. Siitä kärsisivät niin rikkaat kuin köyhät.

– Suomessa pitäisi olla enemmän foorumeita, joissa erilaiset ihmiset voisivat kohdata toisiaan. Yksi tapa samaistua toisessa elämäntilanteessa olevaan ihmiseen on myös dokumenttien tai fiktion, esimerkiksi elokuvien kautta.

RÄÄTÄLÖITYJÄ PALVELUITA JA SOSIAALISTA TOIMINTAA

Pitkäaikaistyöttömyys syrjäyttää ihmisen nopeasti sosiaalisista suhteista ja lisää yksinäisyyttä. Se, ettei omalle osaamiselle ole tarvetta, voi musertaa itsetunnon.

Varsinkin työttömät miehet ovat tutkimusten mukaan selvästi sairaampia kuin muu väestö. Sairaus voi olla sekä pitkäaikaistyöttömyyden syy että sen seuraus.

– Monen olo on lohduton. Heiltä puuttuu tulevaisuudenusko, sillä he eivät näe valoa tunnelin päässä. Siihen ei pelkkä tukien korotus riitä, vaan tarvitaan palveluita, joita voidaan räätälöidä ihmisten tilanteiden mukaan, Mikko Mäntysaari sanoo.

Työttömille pitäisi Mäntysaaren mukaan tarjota säännölliset kunnalliset terveystarkastukset. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan resursseja pitäisi lisätä ja sen pituudesta tarvittaessa joustaa.

– Jotkut tarvitsevat säännöllistä tukea psykologilta, sosiaalityöntekijältä tai lääkäriltä. Osa pitkäaikaistyöttömistä on niin vakavasti sairaita, etteivät he enää kuntoudu työelämään.

Jos ammatillinen itsetunto on romahtanut, hyvä tapa päästä alkuun voi Raija Korhosen mukaan olla tuettu työpaikka. Lisäksi Suomeen tarvittaisiin lisää työttömien yhdistyksiä 1990-luvun tapaan.

– Esimerkiksi Helsingin työttömät, nykyiseltä nimeltään Helsingin työkanava Hety ry, on valtavan tärkeä yhdistys ja toimintakeskus, joka kouluttaa työttömiä ja tarjoaa heille viikottaisia retkiä. Tällaisella sosiaalisella, yhteisöllisellä toiminnalla on suuri merkitys ihmisen itseluottamuksen ylläpitämisessä, Korhonen sanoo.

DIGITAIDOT HALTUUN

Suomessa suuri joukko ihmisiä on vaarassa syrjäytyä siksi, etteivät he pysy mukana digitalisoituvassa maailmassa. Verkossa maksetaan laskut ja tehdään veroilmoitukset, mutta osa ihmisistä ei halua tai osaa käyttää edes pankkikorttia.

– Sosiaalitoimi auttaa jonkin verran, ja erilaisia projekteja on aloitettu paljon. Yhtenäistä tahoa näiden ihmisten auttamiseksi ei kuitenkaan ole. Suomessa voisi lapsiasiainvaltuutetun tapaan olla digiasiainvaltuutettu, Mikko Mäntysaari ehdottaa.

TSL järjestää opetushallituksen tuella maksutonta aikuisten perustaidot -koulutusta työttömille ja työssä oleville, joilla on puutteita digitaalisissa perustaidoissa.

– Koulutusta räätälöidään vastaamaan osallistujien tarpeisiin, sillä aikuinen oppii parhaiten sellaista, mitä oikeasti tarvitsee. Koulutus on ilmiöpohjaista, eli esimerkiksi työttömät harjoittelevat Wordin käyttöä tekemällä työhakemuksen, TSL:n koulutusjohtaja Katri Söder kertoo.

Vaikka kursseille on tarvetta, on osallistujien saaminen haastavaa. Söderin mukaan ihmiset, joiden digitaidot ovat heikot, usein pelkäävät asian paljastumista.

– Monet myös sanovat, että on vaikea sovittaa yhteen työtä, perhe-elämää ja koulutusta. Siksi viemme koulutuksen sinne, missä ihmiset ovat, esimerkiksi työpaikalle tai työttömien yhdistykseen.

Jenni Meronen
Kuva:Istockphoto

 

Helsingin Sanomien artikkeli ”Mitä rikkaat todella ajattelevat?”

TSL:n Aikuisten perustaidot -koulutus

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media