Kapinaa sanoilla

Kapinarunoja kootaan kolmas antologia. Runojen teema on tänä vuonna sata vuotta täyttävä Suomi.

Jussi Särkelä on tietokirjailija ja yksi Kapinarunotapahtuman perustajista.

– Ajatuksena on löytää itsenäisyyteen kansan tarpeita kuvaava näkökulma. Sellainen näkökulma, jota ei välttämättä valtaviestinnässä näy lainkaan, Hän sanoo.

Särkelä on Kapinarunon taiteellinen vastaava.

– Viime vuoden runoissa nousi esille ihmisten turhautuneisuus ja voimattomuus. Yhteiskunnan käytännöt koettiin niin vahvoina, että ei juuri löydetty keinoja sen korjaamiseksi, Särkelä sanoo.

Kapinarunoilta on osa Stadin työväenkirjallisuuden päiviä Aatosta jaloa – Marraskuun valoa. Kapinarunoraati valitsee lähetetyistä runoista 15–25 esitettäväksi Työväenliikkeen kirjastossa Kapinarunoillassa 3. marraskuuta 2017. Raadin muodostavat runoilija, Nihil Interit ry:n aktiivi, luovan kirjoittamisen opettaja Miia Toivio ja kirjallisuudentutkija, Pentti Saarikosken runoudesta väitellyt filosofian tohtori Riikka Ylitalo sekä tietokirjailija Jussi Särkelä.

– Uutuutena tulevassa Kapinarunoillassa on, että siellä esitetään keväällä toteutetun Laulu ottaa kantaa – työpajan lauluja, Särkelä sanoo.

Kantaaottavan laulun työpajan vetäjinä toimivat muusikko/sanoittaja Mikko Perkoila ja räppäri Mondi. Yhteistyötä viritellään nyt runon ja laulujen osalta. Laulu ottaa kantaa -hanke avasi vappuna Työväenlaulu.fi -portaalin.

IRVAILUA KAPULAKIELELLE

Juhani Kellosalo on julkaissut kahdeksan runokokoelmaa. Vuonna 1985 ilmestyi esikoisteos Kaikki palaa maan savuun. Hän on julkaissut myös kolme romaania ja esseekokoelman. Viime vuonna ilmestyi romaani Kaksi miljoonaa. Kellosalo on ammatiltaan lääkäri.

– Minulla oli pieni sarja julkaisemattomia poikkipuolisia runoja, joista kaksi lähetin. Minut kutsuttiin ensimmäiseen kapinarunoiltaan esittämään niistä toinen, Kellosalo sanoo.

Viime vuonna hän lähetti uuden tekstin. Runo on mukana Kapinaruno II -antologiassa.

– Runojeni satiiris-ironinen kapina kohdistuu sellaisia bisneksiä ja trendejä vastaan, joiden näen riistävän ihmistä – yksityiselämää myöten – ja ympäristöä. Ne pyrkivät köyhdyttämään kulttuuria. Niistä hyötyjät ovat hyvin harvalukuisia ja merten takana, Kellosalo sanoo.

Viime vuoden kapinarunossaan Kehityskeskustelu (luova luokka) Juhani Kellosalo irvailee sanojensa mukaan manipuloivaa, maanista, kapula- ja sekakielistä jargonia.

– Tämä ponnistaa muiden muassa aivotutkimuksen tulosten väärinkäsityksistä. Kielenkäyttö naamioi hyväksikäytön mahdollisuudeksi olla luova ja positiivinen ja toteuttaa itseään täysimääräisesti, Kellosalo sanoo.

KAPINAA SANAN VOIMALLA

Riitta Myöhänen kertoo kirjoittaneensa aina. Hän on ollut toimittajana sekä äidinkielen ja viestinnän opettajana. Hän on käynyt useita kirjoittajakursseja ja toimii kirjoittajayhdistyksessä.  Myöhäsen tekstejä on julkaistu antologioissa.

– Ajatus kapinarunorunosta herätti heti. Tehtävää voi käsitellä moni tavoin, mutta juuri nyt tällainen historiallis-yhteiskunnallinen näkökulma tuntui omimmalta, Riitta Myöhänen sanoo.

Myöhäsen runo Mihin kansaa tarvitaan julkaistaan myös Kapinaruno II:ssa. Hän luokittelee runonsa tyyliltään perinteiseksi ja viljelee sanaleikkejä. Hän tuntee myös historian omaksi alakseen ja se näkyy runossa.

– Nykyisin harrastetaan vähän tällaista runoutta, paitsi rock- ja rap-teksteinä. Kalevala, historian tapahtumat on omittu kansalliseksi omaisuudeksi aika yläluokkaisesti, kansaa arvostamatta, Riitta Myöhänen pohtii.

Myöhäsen mielestä teemoja voi olla monenlaisia, mutta käsittelyn näkökulma on alhaalta ylöspäin, pakosta vapauteen. Hän muistelee Jevgeni Jevtushenkon säkeitä Runo / ei ole rukous/ runo on sotaa.

– Ei rukouksessa mitään vikaa ole, mutta se ei aina riitä kirjoittamisen syyksi. Sotia voi jonkin puolesta. Sitä sotaa on käytävänä monilla rintamilla, monissa yhteyksissä – sanan voimalla. Rakkausrunokin voi samalla olla kapinaruno, Riitta Myöhänen sanoo.

Uusia kapinarunoja etsitään parhaillaan. Runoja voi lähettää 30. syyskuuta 2017 mennessä Kapinarunoraadille, mieluiten sähköisesti osoitteeseen matias.sarke@gmail.com. Printatut ja käsinkirjoitetut runot lähetetään osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Runojen pitää olla uusia. Lisätietoja ttp://www.tyovaenperinne.fi/ .

 

Juhani Kellosalon runo Kehityskeskustelu (luova luokka)

Riitta Myöhäsen runo Mihin kansaa tarvitaan

 

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media