Kangerteleva yhteistyö uhkaa edelleen ammatillista koulutusta

Ilkka Vuorikuru ja Heli Katainen kirjoittavat Näkökulmassa, miksi työnantajien kannattaisi panostaa työpaikalla järjestettävään koulutukseen.

Uuden ammatillisen koulutuksen tultua voimaan 1.1.2018 yksi kantavista teemoista on ollut koulutuksen järjestäjien ja työelämän välisen yhteistyön lisääminen. Valmisteluvaiheessa lausuttiin ääneen myös pelkoja: mitä tapahtuu, jos elinkeinoelämä ei lähde toimintaan mukaan?

Missä mennään tällä hetkellä? Uuden ammatillisen koulutuksen tilaa on selvitetty muun muassa erilaisilla kyselyillä. Työpaikoille suunnatun Ammattitaitoa yhdessä -kyselyn toteutuksesta syksyllä 2018 vastasi Työterveyslaitos hankekumppanien tuella. Lisäksi Ammattitaitoa yhdessä -hankkeen henkilöstö osallistui suuren opettajakyselyn toteuttamiseen OAJ:n johdolla. Kyselyn ja aiempien selvitysten pohjalta OAJ julkaisi syyskuussa 2019 raportin Uudistus ilman resursseja – selvitys opettajien kokemuksista ammatillisen reformin jälkeen.

TOIMIVA YHTEISTYÖ VAATII YHTEISTÄ NÄKEMYSTÄ, JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ JA RESURSSEJA

OAJ:n kyselyssä jopa kolmannes opettajista koki uudistuksen tavoitteiden vastaisesti, että yhteistyö yritysten kanssa on heikentynyt tai vähentynyt. OAJ:n ja Työterveyslaitoksen kyselyjen tulosten perusteella uudistus ei ainakaan vielä toimi siten kuin toivottiin, vaikka on syytä muistaa, että niin oppilaitoksissa kuin työpaikoissakin on suuria eroja.

Kuinka uudistuksen tavoitteet sitten voidaan saavuttaa? Sinänsä tavoitteet ovat realistisia, mutta niiden toteutuminen edellyttää yhteistä näkemystä ja arjen yhteistyötä sekä työnantajilta että oppilaitoksilta.

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen kriittinen yhteistyöpari on opettaja ja työpaikkaohjaaja. Siksi hämmästyttää, että vain 60 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista oli täysin samaa mieltä siitä, että opiskelijalle on nimetty työpaikkaohjaaja. Lain ehdoton edellytys on, että jokaisella opiskelijalla on koulutus- tai oppisopimusta ohjaava työpaikkaohjaaja. Tulos tarkoittaa mahdollisesti ratkaisevan tuen puuttumista lukuisilta opiskelijoilta.

Koulutuksen järjestäjä vastaa työpaikkaohjaajan koulutuksesta, ja työnantajan puolestaan on kiintiöitävä työpaikkaohjaajalle resursseja, jotta ohjaus on laadukasta ja toiminta tarkoituksenmukaista. Työpaikkaohjaajan osalta riittävä koulutus ja ohjauksen resursointi todennäköisesti ratkaisisi monia selvityksissä esiin tulleita haasteita.

Hyvä suunnittelu takaa paremman laadun, sanovat sekä Ammattitaitoa yhdessä -hankkeen koulutuksiin osallistuneet luottamusmiehet että työelämäyhteistyötä tekevät opettajat. Reilun vuoden sisällä onkin monissa oppilaitoksissa näkynyt merkkejä yritysyhteistyön tehostamisesta. Haasteita on tunnistettu puolin ja toisin, hyviä käytäntöjä on luotu, ja ne leviävät vähitellen oppilaitoksiin ja työpaikoille. Uudistuksen tarpeellisuuskin ymmärretään jo laajasti ja sen tavoitteita pidetään kautta linjan hyvinä.

Nykyinen hallitus on kasvattanut ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Resursointi yhdistettynä suunnitelmalliseen toimintaan antaa aiempaa valoisamman kuvan ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Silti työelämää kaivataan edelleen vahvemmin mukaan.

MIKSI TYÖNANTAJIEN KANNATTAISI PANOSTAA TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄÄN KOULUTUKSEEN?

Oppilaitoksella on kannustin parantaa työelämäyhteistyötä, jotta opiskelijoille olisi sopivia oppimisympäristöjä tarjolla. Monesti taustalla on myös ajatus muiden palvelujen myynnistä työelämälle. Mutta miksi työnantajan kannattaa kehittää työpaikalla järjestettävää koulutusta ja sijoittaa siihen aikaa ja rahaa?

Sitä saa, mitä kouluttaa. Elinkeinoelämän edustajat ovat huolissaan ikäluokkien pienenemisestä ja osaamistason laskusta. Ilman laadukasta koulutusta ei ole laadukasta työvoimaa. Työnantajat, jotka panostavat osaamisen kehittämiseen, sijoittavat samalla oman toimintansa jatkuvuuteen. Aivan erityisesti tämä näkyy rakennemuutosaloilla, joilla joko työvoiman saatavuus on heikentynyt tai osaaminen on vanhentunutta.

Yrityksellä on maine. Panostamalla laadukkaaseen koulutukseen työnantaja voi kerryttää hyvää mainetta, mikä heijastunee muuallekin kuin opiskelijoiden mieliin. Opiskelijat vainuavat herkästi, jos he eivät ole tervetulleita tai jos heidän oppimiseensa ei panosteta työpaikalla. Sellaisia työpaikkoja kartetaan. Sen sijaan maine kaupungin parhaana koulutusympäristönä saattaa kiiriä myös asiakkaiden korviin. Lisäksi on hyvä muistaa, että osaavat työntekijät haluavat työskennellä hyvämaineisessa yrityksessä.

Yhteiskuntavastuu on yhteiskunnan uusintamista. Uusintaminen tarkoittaa tässä yhteydessä uusien sukupolvien kouluttamista ja varustamista sellaisilla tiedoilla ja taidoilla, joilla pärjätään sekä työelämässä että elämässä yleensä. Ammattiin kasvaminen on kaikkea tätä. Vaihtoehtona on tusinatyöläisten yhteiskunta, jossa ammattiylpeys on pelkkä korulause.

Ihminen kasvaa myös työpaikalla – tarjotaan siihen mahdollisuus. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön 2 § mainitsee lain tavoitteeksi kasvattaa hyviä, tasapainoisia ja sivistyneitä ihmisiä.  Valtavaa uudistusta voi arvioida myös sen mukaan, onnistuuko se tuottamaan sekä onnellisia että osaavia opiskelijoita ja työntekijöitä. Millaisen työelämän me tarjoamme uudelle sukupolvelle? Mitkä ovat sen arvot? Suurin osa meistä viettää merkittävän osan elämästään työpaikalla. Tarjotaan mahdollisuus jokaisen kasvuun ja kehittymiseen huolehtimalla siitä, että työpaikka on avoin, kannustava ja keskusteleva. On myös hyvä muistaa, että tasapainoiset ja sivistyneet ihmiset luovat osaltaan turvallisen ja vakaan yhteiskunnan, mikä on meidän kaikkien etu.

hankepäällikkö Ilkka Vuorikuru & hankeviestintäassistentti Heli Katainen
Ammattitaitoa yhdessä -ESR-hanke

Materiaaleja, tietoa ja toimintamalleja työpaikoille:

Ammattitaitoa yhdessä
Ohjaan.fi
Parasta osaamista
Parasta palvelua
Lue myös Aikamerkin artikkeli ”Lisää opettajia amikseen”

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media