Kanavassa kanavan tavalla

Puhutellakseen tämän päivän palkkatyöntekijöitä myös ay-toiminnasta olisi viestittävä ketterästi sosiaalisessa mediassa. Jotta eri somekanavissa saa viestinsä läpi, kanava pitää valita sen mukaan, missä kohdeyleisö on. Vastaanottajan näkökulmasta viestin on oltava kiinnostava.

Jokaisen organisaation pitäisi kertoa omasta toiminnastaan kaikille niille tahoille, joiden kanssa se on tekemisissä. Näitä tahoja ovat niin omistajat, työntekijät, asiakkaat, kilpailijat, yhteistyökumppanit kuin jäsenet.

– Esimerkiksi ammattiliiton tulisi kertoa jäsenilleen ainakin se, mitä liitto tekee, miksi se on olemassa ja millä tavalla se aikoo saavuttaa ne tavoitteet, joita varten se kerää jäsenmaksuja, sanoo organisaatioviestinnän ja viestinnän dosentti Petro Poutanen.

Kilpailu tilasta eri sosiaalisen median kanavissa on kovaa. Jotta oman äänen saa kuuluviin, korostuu se, miten viestii.

– Koska kaikki viestivät kilpaa omista tekemisistään, erottautuminen edellyttää kiinnostavaa, hyvää ja olennaista sisältöä, joka on kohdennettu siitä kiinnostuneille ihmisille.

Poutanen muistuttaa, että ei ole yhtä tapaa viestiä kiinnostavasti, vaan kullakin organisaatiolla on omat yleisönsä, joiden näkökulmasta viestin pitää olla kiinnostava. Kaikki lähtee kohderyhmän tarpeiden tunnistamisesta: mikä heitä kiinnostaa, mikä heitä puhuttelee, millainen tyyli ja sisältö heihin uppoaa ja mikä on heille olennaista ja tarpeellista tietoa. Yhdelle sopii humoristinen tapa viestiä, toiselle jokin toinen.

– Huumorin, tarinallisen kerronnan tai kuvien avulla viesti voi tulla huomatuksi. Myös pienet provokaatiot ja kärjistykset voivat toimia samalla tavalla kuin klikkiotsikot toimivat mediassa. Jos tehokeinojen alla ei kuitenkaan ole riittävästi sisältöä, ei niillä ole merkitystä, sillä tyhjä tarina tai huumori ilman asiaa ei edistä ammatillisen viestinnän tavoitteita.

– Niillä organisaatioilla, jotka ovat onnistuneet erottautumaan ja tavoittamaan isoja joukkoja, sisältö on ollut erityisen olennaista: siinä on ollut jotain sellaista, että se on kiinnostanut seuraajia todella paljon.

VALITSE KANAVA VIESTIN MUKAAN

Petro Poutanen kehottaa myös miettimään, mikä on viestinnän tavoite: onko se omasta toiminnasta tiedottaminen jäsenistölle, uusien jäsenten hankinta vai oman aseman puolustaminen ja ylläpitäminen julkisessa keskustelussa, sillä kaikki nämä johtavat erilaisiin viestinnällisiin strategioihin.

– Sosiaalinen media on tuonut viestintään uusia työkaluja ja vaatimuksia, mutta myös lisää työtä. Vaikka organisaatio pystyisi tavoittamaan oman jäsenistönsä melko hyvin esimerkiksi uutiskirjeitse tai sähköpostitse, tapahtuu uusien jäsenten houkuttelu todennäköisesti muissa kanavissa, joissa henkilöt viettävät aikaa ja jota kautta heidät voi saada kiinni.

SAK:n ekonomisti Anni Marttinen muistuttaa, että meillä on sukupolvi nuoria, joille digitaalisuus on täysin arkista. He eivät välttämättä edes katso telkkaria tai lue uutisia tietyistä medioista.

– Näiden nuorten kanssa pitää käydä keskustelua niissä kanavissa, joita he ovat tottuneet kuluttamaan.

ARVOJEN PUOLUSTAMISTA SOMESSA

Iso osa yhteiskunnallisesta keskustelusta käydään nykypäivänä somessa.

– Organisaatio voi asiantuntijoiden ja johtajien kautta olla mukana käydyssä keskustelussa ja näyttää omalle yhteisölle, että näin me toimimme, tällaisia arvoja puolustamme ja tällaisia asioita teemme, Petro Poutanen sanoo.

Toisaalta organisaatiossa saatetaan pelätä, että ihmiset puhuvat somessa jotain sellaista, joka ei ole organisaation haluaman julkisen kuvan mukaista. Poutanen ei kuitenkaan usko, että vaikka työntekijöille annettaisiin vapaat kädet viestiä, kaikki sitä heti tekisivät. Monelle voi olla vieras ajatus mennä mukaan sosiaaliseen mediaan keskustelemaan omasta työstä.

– On iso kynnys lähteä somekanaviin puhumaan julkisesti omasta työstä tai mennä mukaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Ne ovat toisinaan aika haastavia keskusteluja.

OMA PERSOONA MUKAAN

Petro Poutanen muistuttaa, että vaikka organisaation tili somessa voi olla vähän muodollisempi, he jotka ovat onnistuneet viestimään mielenkiintoisesti somessa, ovat laittaneet viesteihin mukaan omaa persoonaansa ainakin vähän.

–  Ei tarvitse paljastaa yksityiselämän asioita, mutta vähän kannattaa kuitenkin laittaa itseä likoon.

Anni Marttinen on samaa mieltä.

– Jos haluaa saada näkyvyyttä, niin oma persoona on aina tosi hyvä ja se kiinnostaa ihmisiä. Jokaisen kannattaa kuitenkin viestiä omalla tyylillä, joka tuntuu itselle luontevalta.

Toisaalta kaikki eivät tätä halua esimerkiksi yksityisyyden menettämisen pelossa. Viestimisen täytyykin pohjautua vapaaehtoisuuteen, jos se ei erikseen kuulu omaan toimenkuvaan.

– Jos se ei tunnu yhtään luontevalta, ei siihen pidä pakottaa, Marttinen muistuttaa.

Poutanen jatkaa, että viestijät tarvitsevat myös aikaa viestiä, sillä blogipostaukset tai päivitykset eivät synny hetkessä.

– Tämän lisäksi he tarvitsevat koulutusta, osaamisen kehittämiseen tukea, tietoa viestinnästä ja markkinoinnista sekä tukea omalta johdolta ja esihenkilöiltä.

KOKEILE ROHKEASTI UUTTA

Sosiaalisessa mediassa voi viestiä esimerkiksi omaan työhön tai ay-asioihin liittyvistä teemoista pureksimalla näitä helpommin ymmärrettävään muotoon.

Anni Marttinen muistuttaa, miten keskusteluun mukaan lähteminen on aina uuden kokeilua.

– Kannattaa rohkeasti etsiä itselle sopivaa tapaa viestiä. Osa on mukana keskusteluissa joka päivä, osa vain kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Marttinen kertoo, miten hän on itse miettinyt sitä, eikö viestin sanoma vesity, jos siitä kertoo viihteellisesti ja persoonallisesti.

–  Mutta jos mietin itseäni sosiaalisen median kuluttajana, niin minusta se enemmänkin kiinnittää huomioni.

****

TSL järjestää yhdessä PAMin ja Teollisuusliiton kanssa Mediataitopäivät 11.12.–12.12.2021. Päivillä pohditaan, miten viestiä somessa ay-toiminnasta hauskasti ja kiinnostavasti. Mediataitopäivät on tarkoitettu työssä tai työmarkkinoiden käytössä oleville PAMin ja Teollisuusliiton jäsenille. Päivien kouluttajat kertoivat Aikamerkille, millaiseen viestintään mikin kanava sopii.

Tiktok

TikTok-videot ovat pääsääntöisesti alle minuutin mittaisia, mutta nykyään myös kolmen minuutin videot ovat mahdollisia. TikTok-kouluttaja Hanna Kivimäki huomauttaa, että myös alle minuutissa on mahdollista kertoa vaikka mitä.

– On kekseliäisyyskysymys, miten pystyy muuntamaan tietoa ajankohtaisista asioista videoiksi.

Kivimäki kehottaa ensiksi miettimään, minkä takia ylipäätään viestii ja mikä on tärkein asia, jonka haluaa kertoa. Siinä missä muissa somekanavissa viestin vastaanottajamäärä on riippuvainen kanavan seuraajien määrästä, TikTok-videosta voi tulla hitti, jos ihmiset pitävät sen sisällöstä. Parasta sisältöä on sellainen, joka on räätälöity juuri TikTokia varten ja jota ei jaeta muualla.

– Jos esimerkiksi blogia mainostetaan FB:ssä ja Instagramissa ja sen keskeinen sisältö laitetaan Twitteriin, niin silloin siitä ei enää kannata irrottaa jotain osiota TikTokiin.

Instagram

Instagram on suosittu ja sen suosio kasvaa. Instagramissa on monipuolisia työkaluja ja mahdollisuuksia viestiä niin kuvilla kuin videoilla ja tehostaa niitä tekstillä. Instagramissa on mahdollista myös verkostoitua. Jos tili on julkinen, sen sisällön näkevät myös vieraat.

Koska Instagramissa jaetaan pääsääntöisesti kuvia, jotka on itse ottanut, pitää olla kiinnostunut valokuvauksesta. Hashtagien avulla voi paremmin löytää kiinnostavia ihmisiä ja asioita ja niiden avulla myös muut löytävät sinut helpommin.

Instagramissa voi viestiä mistä tahansa kiinnostavista asioista, mutta kannattaa miettiä, minkä lopputuloksen/päämäärän haluaa saavuttaa. Esimerkiksi jos tarkoituksena on saada uusia jäseniä, voit kertoa enemmän yhdistyksen tapahtumista ja ihmisistä, jotka toimivat mukana. Näin saa näkyvyyttä.  Jos kyseessä on oman yhdistyksen vireillä pitäminen, jäsenien hauskanpito ja kokemuksien jakaminen, niin sekin onnistuu. Tarvittaessa tili voi olla yksityinen, Julia Nurmi sanoo.

Koska Instagram on kuvaan eikä kirjalliseen tekstiin perustuva kanava, ei kanavassa kannata julkaista esimerkiksi virallisia asiakirjoja tai pitkiä tekstipätkiä. Lisäksi Instagramissa pitäisi julkaista sisältöä säännöllisesti ja jaksaa vastata kommentteihin.

Youtube

– YouTube on julkaisualustana suuren yleisön tavoitettavuuden kannalta yksi tärkeimmistä some-kanavista. Sieltä haetaan sekä tietoa että viihdettä. Erityisesti nuoret käyttävät YouTubea tiedon hakemiseen huomattavasti enemmän kuin perinteistä hakukonetta Googlea ja vietävät siellä – ja enenevässä määrin myös TikTokissa – aikaansa Facebookin sijaan, Raimo Oksanen sanoo.

Video on mediavälineenä monipuolinen: sen havainnollistava voima on lyömätön verrattuna tekstiin ja still-kuvaan, lisäksi hyvin tehty video vetoa vahvasti katsojan tunteisiin ja siten sillä on helppo saada oma viesti läpi. Videoilmaisu taipuu myös moneen eri tyylilajiin. YouTube on tulvillaan perinteistä lyhytelokuvamaista kuvitettua tarinankerrontaa, ohjevideoita, animaatioita, musiikkivideoita ja ns. tubetusvideoita. Tubetusvideot ovat videoiksi tehtyjä blogeja kertojien omasta elämästä ja joista monet ovat tarkkaan käsikirjoitettuja, suunniteltuja ja tuotettuja.

YouTube-videoita on vaivatonta jakaa myös muiden medioiden kautta kuten muissa some-kanavissa ja yhteisön omille kotisivuille upotettuina.

Podcast
– Podcastit ovat pidempää tarinankerrontaa, jos halutaan pureutua johonkin ilmiöön tai asiaan pidemmän kaavan kautta. Jotain nopeaa viestiä ei podissa kannata tehdä. Musiikilla ja ääniefekteillä podcasteihin saa luotua tunnelmia, joilla kuulijan saa vietyä sellaiseen tilaan, joka ei Youtubessa tai TikTokissa kuvan vuoksi onnistu, Tuomas Finne sanoo.

Usein podcastit ovat 3–6 jakson sarjoja aiheesta riippuen. Niitä pitää markkinoida ja löytää niille oma yleisö, joka on kiinnostunut samoista aiheista. Joidenkin podcastien ympärille kehittyy yhteisö, joka haluaa syventää perehtymistä samoihin asioihin.

Facebook

– Facebook on somekanavista perinteisin. Se on edelleen suosituin, vaikka ihan nuoret eivät Facebookia juuri käytäkään, Iida Viljanen sanoo ja jatkaa:

­– Facebookin monet eri ominaisuudet mahdollistavat monipuolisen viestinnän ja melkein minkä vain median jakamisen. Facebookissa kuvat lisäävät huomiota, ja postauksen pituus voi olla rivistä pitkään pohdiskeluun.

Ryhmät mahdollistavat parhaiten dialogin käyttäjien kesken. Avoimia ryhmiä voi perustaa mille tahansa yhteisöille, ja näissä keskustelu voi olla hyvinkin vilkasta ja provosoivaa. Suljetuissa ryhmissä onnistuu luottamuksellisempikin ajatusten vaihto.

Facebookin sivuja käytetään paljon yritysten, yhteisöjen ja henkilöiden tiedotuskanavina ja usein myös varsinaisten nettisivujen korvaajina. Ammattimaiset sivut mahdollistavat laajemman markkinoinnin, ja näkyvyyttä voi hakea maksullisella mainonnalla.

– Erityisesti vaalien alla Facebookin livet olivat varsin suosittuja. Live-lähetykset onnistuvat helposti ilman erityisiä välineitä, usein älypuhelin riittää. Livet onkin helppo keino tuoda asiaa esille oman persoonansa kautta tavallisten postausten lisäksi.

Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto

Lue lisää:
Mediataitopäivät

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media