Kamalan rohkea tie oikeustaistelijana

Kamala Harris taistelee totuuden puolesta. On puhuttava totta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, rasismista, seksismistä, ilmastokriisistä, kyberturvallisuudesta, pankkien rikoksista ja asuntojen pakkolunastusaalloista. Jo lapsena ihmisoikeusmielenosoituksissa kulkenut Kamala kokee olevansa ennen kaikkea äitinsä tytär.

Totuuden puolella (Johnny Kniga 2021) -elämäkertateoksessaan Kamala Harris käy läpi elämänsä ihmissuhteita ja käännekohtia. ”Shyamala ja tytöt” kuvaa perheen naiskolmikkoa vanhempien eron jälkeen. Syöpätutkijaäiti oli säntillinen ja kannustava, vaativa ja lämmin. Hän kieltäytyi antamasta vastauksia, vaan vaati lapsia muodostamaan itse oletuksia, joita tutkia tarkemmin. Omia käsityksiä oli syytä jatkuvasti tarkastella ja haastaa.

Lapsuuden ympäristö tosiaan kuulostaa ”kylältä, joka kasvattaa”. Maahanmuuttajaäidillä ei ollut biologisia sukulaisia lähellä, mutta perheen kaltainen yhteisö oli joka päivä läsnä. Oli naapureita, joiden luona vietettiin iltapäiviä. Läheisessä kulttuuritilassa Kamala ja muut lapset näkivät jo varhain ei-valkoisia tekijöitä, jotka saivat äänensä kuuluviin yhteisöissä. Myöhemmin collegeympäristö tuki ja kannusti vahvasti uskomaan itseensä yhteiskunnallisena muutosvoimana.

SANOJA JA TEKOJA

Kirja kertoo sanojen poliittisuudesta ja toisaalta teoista, joita ilman sanat ovat merkityksettömiä. Kamala esimerkiksi syytti henkilöä, joka kutsui miehiä julkaisemaan verkkosivuillaan entisten puolisoidensa seksuaalisia kuvia ja sitten kiristi heitä. Tapausta kutsuttiin kostopornojutuksi. Kosto viittaa tekoon, jonka tekijä pyrkii kostamaan kohtaamansa vääryyden. Jutussa oli kuitenkin kyse internetissä tapahtuvasta kiristyksestä, joten Kamala tiimeineen kutsui sitä kyberkiristykseksi ja haastoi mediankin kutsumaan. Oikeudessa puolustamiaan alaikäisiä seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, aikuisten saalistajien kohteita, hän kielsi kutsumasta teiniprostituoiduiksi.

Jos näet jonkun, joka on pulassa, pyri auttamaan, Kamala listaa kirjan viimeisessä luvussa elämänoppejaan. Jos jokin on taistelemisen arvoista, taisteluun kannattaa käydä. Pitäydy arjessa. Testaa oletuksesi.

Jo nuorena juristiharjoittelijana Kamala ymmärsi, mikä valta viranomaisilla on. Erään ratsian yhteydessä pidätettiin nainen, joka oli väärässä paikassa väärään aikaan. Häntä uhkasi pidätys viikonlopun yli, sillä virkailijat olivat lähdössä vapaalle. Oliko sivullisena pidätetyksi joutuneella naisella lapsia? Kuka heitä hoitaisi? Kamala rukoili tuomaria käsittelemään naisen tapauksen saman tien. Nuijan kopautuksella henkilö pääsi kotiin. Kamala ei ole unohtanut tapausta eikä virkailijoiden käyttämän vallan merkitystä ihmisille lukujen takana.

Syyttäjät vannovat toimivansa kansan puolella. Kamala on kaikissa tehtävissään vaatinut alaisiaan ja tiimiläisiään tietämään, keitä he ovat ja tutustumaan edustamiinsa henkilöihin. Lukujen tunteminen ei riitä. On mentävä paikan päälle, keskusteltava heidän kanssaan, joiden elämästä on kyse tai jotka ovat lähimpänä tapahtumia.

TOTUUS HISTORIASTA, OIKEAT IHMISET TÄNÄÄN

1850-luvulla kahden pääpuolueen lisäksi suosioon nousi kolmas, maahanmuuttovastainen Know-Nothing -puolue. Muun muassa vuosina 1882 ja 1917 kongressi sääti maahanmuuttajille rajoituksia, vuonna 1924 asetettiin maahanmuuttokiintiöitä. Vuonna 1939 melkein tuhat natseja paennutta saksanjuutalaista käännytettiin. Suunnitelma päästää maahan 20 000 juutalaista lasta hylättiin suoralta kädeltä. Hieman myöhemmin hallitus eristi 117 000 japanilaista syntyperää olevaa henkilöä.

Yhdysvaltojen historia on kulttuurien moninaisuuden ja tasa-arvon uljasta historiaa, mutta myös synkkää, karua ja julmaa. Historia on hyvää taustoitusta nykypäivän rasismille esimerkiksi siten, että lukuisalta maahanmuuttajataustaisten amerikkalaisten lasten massalta kansalaisuus on estetty, ja että edellisen presidentin aikana turvapaikanhakijalapsia erotettiin vanhemmistaan ja jälkikäteen todetusti kohdeltiin kaltoin (Kamala kävi paikan päällä jututtamassa lapsistaan erotettuja vanhempia ja näki, millaisessa kunnossa monet pienet lapset pääsivät takaisin vanhempiensa luo). Myös tästä historiasta ja nykyisyydestä Kamala haluaa puhua totta.

Politiikkaa kuorruttavat kirjassa yksittäistapaukset: ihmiset, joilla on nimi, ja jotka ovat lukujen takana. Saastuneen alueen isä, joka hautasi 15-vuotiaan keuhkosyöpää sairastaneen tyttärensä. Ikänsä ahkerasti työskennelleet ihmiset, jotka menettivät työnsä, sitten pyysivät yhtä lyhennyshelpotusta asuntolainaansa ja olivatkin pian ulosmitattuja kodeistaan.

Kamala kieltäytyi Kalifornian oikeusministerinä osavaltioiden ministerien neuvottelemasta korvaussopimuksesta pankkien kanssa, sillä se olisi sisältänyt kiellon nostaa kanteita pankkeja vastaan. Kamala jatkoi rikosten penkomista ja nosti tiimeineen useita kanteita sekä sai osavaltiolleen moninkertaiset korvaukset alkuperäiseen kokonaisuuteen verrattuna. Pankit olivat esimerkiksi ulosmitanneet alun perin käteisellä ostettuja taloja. Vaikuttaa absurdilta ja myös selvältä, miksi Kamala halusi penkoa rikokset perin pohjin. Hän tunsi ihmisiä, kutsui heitä joukoittain keskustelemaan kanssaan. Hän ymmärsi, mikä merkitys ulosottoaallolla lukujen takana on. Hän halusi puhua totta kaikesta tapahtuneesta.

Asiat ovat raskaita, kirja ei. Elämän raskaimpiin asioihin kuuluu äidin menetys. Syöpätutkija hävisi syövälle. Suuriin iloihin kuuluvat puoliso ja tämän nyt jo aikuiset lapset, joille Kamala on Momala. Täytyy lisätä, että eräänkin kampanjabussin takaoveen piirretty näköisemoji oli tietysti Kamoji. Oikea nimi muuten äännetään comma’la.

Kirja on täynnä taistelutahtoa ja toivoa. Kenenkään ei pidä joutua taistelemaan yksin, loppuluvun listassa vaaditaan. Saatat olla ensimmäinen, mutta pidä huoli, ettet ole viimeinen.

Pitäkäämme huoli.

Inari Juntumaa
TSL:n koulutuspäällikkö, apulaisopintojohtaja

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media