Monen lapsen kesäloman kohokohta on käynti huvipuistossa. Osalla perheistä siihen ei kuitenkaan ole varaa.

Kaikilla ei ole varaa lomaan kodin ulkopuolella

Kukapa ei odottaisi lomaa. Silloin ehtii matkustaa ulkomaille, kiertää kotimaata tai viettää aikaa kesämökillä. Köyhyyden, työttömyyden ja sairauden vuoksi lähes miljoona Suomessa asuvaa ei matkusta eikä vietä kodin ulkopuolista lomaa.

Kun koulut alkavat lomien jälkeen, lapsia pyydetään kirjoittamaan lomakokemuksistaan. Monelle lapselle tehtävä on vaikea, jos koko loma on mennyt kotona ja lähiympäristössä eikä perheellä ole ollut varaa hauskoihin lomamatkoihin.

– Saamme päivittäin sata puhelua. Jokaisella soittajalla on oma tarinansa. Kaikki kuitenkin viittaa siihen, että köyhyys on kasvussa, toiminnanjohtaja Esa Kaskimo Hyvinvointilomista sanoo.

Hyvinvointilomat sai viime vuonna 20 000 hakemusta, joka tarkoittaa perheineen noin 42 000 hakijaa. Järjestön kautta lomalle pääsi 16 000 henkilöä.

Vuosittain yli satatuhatta kansalaista hakee lomaa järjestöjen kautta. Noin viisikymmentätuhatta saa loman. Lähes 800 000 ihmistä jää kuitenkin tavoittamatta, Kaskimo huokaa.

– Ongelmamme on se, ettemme tavoita niitä, joilla on juuri kipeimmät ongelmat.

Valintaan eivät vaikuta pelkät tulot. Hakijan kokonaistilanne huomioidaan kuten yksinäisyys, työttömyys tai omaishoitajuus. Lomia myös kohdennetaan muun muassa hiv-positiivisille, sateenkaariperheille, maahanmuuttajille, syöpälasten perheille, vankilasta vapautuville.

Sosiaalista lomatoimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Viiden vuorokauden täysihoidosta ja ohjelmasta lomakohteessa joutuu maksamaan sata euroa omavastuuta. Alle 16-vuotiaat pääsevät maksutta mukaan. Monella ei ole varaa tähänkään. Jotkut kunnat, seurakunnat ja järjestöt avustavat maksamalla omavastuuosuuden.

YHTEISKUNNAN ARKI NÄKYY TYÖSSÄ

– Tämä työ vaatii suurta sydäntä, Esa Kaskimo myöntää.

Hyvinvointilomissa työskentelee viisi henkilöä vakituisessa työsuhteessa. Sosiaalityöntekijän koulutus auttaa ymmärtämään asiakkaiden elämäntilannetta. Raha-automaattiyhdistyksen 4,3 miljoonan tuen ja asiakasmaksujen jälkeen hallinnon kuluihin menee viisitoista prosenttia. Tämä on mahdollista, koska mukana lomilla on kaksisataa vapaaehtoista toimijaa. Toiset kaksisataa auttavat hakemusten täyttämisessä.

Esa Kaskimo on tehnyt kolmisenkymmentä vuotta nuorisotyötä.
Esa Kaskimo on tehnyt kolmisenkymmentä vuotta nuorisotyötä.

Hyvinvointilomat ilmoittelee lomista lehtien kautta ja sosiaalisessa mediassa. Ilmoittelua seuraa aina soittobuumi ja tarinat elämäntilanteesta.

– Koulutamme henkilöstöä jatkuvasti, Esa Kaskimo kertoo työntekijöiden jaksamisesta.

Hyvinvointilomien taustalla on vanha järjestä Äitien lomahuolto. Toiminnassa oli mukana monia vaikuttajanaisia kuten Miina Sillanpää.

– Naiset olivat niitä jotka perustivat lomakotia kuten ensikotejakin, Kaskimo sanoo.

Perustamisaikoina ei ollut samanlaisia rahoittajalähteitä kuten nyt. Naiset säästivät omista talousrahoistaan, usein miehiltään salaa, ja keräsivät pottia lomatoimintaan. Lomapaikkojen puitteet olivat tuolloin vaatimattomia. Äitejä saattoi olla kahdeksan majoittuneena samassa huoneessa.

KESÄDUUNIA NUORILLE

Esa Kaskimolla on nuorisotyön tutkinto ja takanaan kolmisenkymmentä vuotta nuorisotyötä. Hän tietää, kuinka arvokasta nuorelle on itse ansaittu raha, vaikka työpesti olisi vain parin viikon mittainen.

Tänä kesänä Hyvinvointilomat pestaa useita nuoria. Kunta antaa kesäsetelin ja järjestö maksaa siihen oman lisänsä.

– Nuorten on vaikea löytää työpaikkaa, moni soittaa meille ja kysyy tekemistä, Kaskimo kertoo.

Kesäduunareille annetaan oikeita töitä. He tallentavat lomalla olleiden palautteita sähköisesti. He päivystävät Hakaniemen torilla järjestön teltalla.

– Meillä oli äskettäin läksiäisjuhla ja nuoret tekivät muistoksi valokuvakirjan ja seinälle ison onnittelukortin. He myös valokuvasivat tilaisuuden ja hoitivat kiitoskortit, Kaskimo kertoo.

Esa Kaskimo on sopinut kesäduunista myös lennossa, kun äiti on valitellut, että nuorella on kesäseteli, mutta työpaikkaa ei löydy millään.

– Myönteinen kokemus työpaikalla on tärkeä nuoren itsetunnolle, Esa Kaskimo sanoo.

Kaskimo odottaa, että soteuudistuksessa otetaan huomioon yhtenä sosiaali- ja terveyspalveluna jokaisen ihmisen oikeus kodin ulkopuoliseen lomaan. Hän uskoo, että se ehkäisee ongelmia ja lisää kaikenikäisten ihmisten hyvinvointia.

Merja Leskinen

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media