Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisessa on nähtävissä selkeitä merkkejä paremmasta.

Kaavat kangistavat asuntotuotannon?

Pääkaupunkiseudun kaupungit alkoivat kaavoittaa taas asuntorakentamiseen, mutta pula kohtuuhintaisista asunnoista uhkaa jatkua tulevinakin vuosina. Miksi?

Pääkaupunkiseudun asuntopula on ollut jatkuva huolenaihe jo vuosia. Kiihtyvän muuttoliikkeen myötä asia on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita sanoo, että menneinä vuosina tehdyt virheet vaikuttavat vielä pitkään kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen.

– Laki edellytti kuntia laatimaan asuntopoliittisia ohjelmia vielä 1970-luvulla, mutta sitten pakko poistui. Kaupunkien kasvun nopeuttakaan ei osattu arvioida. Siksi kaavoitus jäi jälkeen asuntojen todellisesta tarpeesta, Viita toteaa.

KUNNAT VIEROKSUVAT VÄHÄVARAISIA

Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo, että pääkaupunkiseudulla on kaavoitettu kohtuuhintaisia asuntoja liian vähän koko 2000-luku.

– Kaupungit eivät ole halunneet kaavoittaa riittävästi etenkään (julkisesti tuettuja) ARA- tai HITAS-asuntoja suhteessa kysyntään. Tämä johtuu siitä, että kaupungit eivät halua vähävaraisia ihmisiä omalle alueelleen, Pipatti väittää.

Syy on hänen mukaansa se, että kunnille on sälytetty viime vuosikymmeninä koko ajan lisää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä varhaiskasvatukseen liittyviä velvollisuuksia.

– Kaavoitus on ollut ainoa keino säännellä kasvua. Tätä ei kuitenkaan voi häveliäisyyden vuoksi kertoa, sillä köyhien ihmisten muuton rajoittaminen olisi yhteiskuntapoliittisesti epäeettinen kannanotto, Pipatti sanoo.

LISÄÄ TONTTIMAATA ASUNNOILLE

Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisessa on nyt kuitenkin nähtävissä selkeitä merkkejä paremmasta. Muun muassa Länsimetron ja Kehäradan varrelle tulee paljon uusia asuntoja.

– Espoo ja Vantaa ovat päässeet tavoitteeseensa asuntotuotannossa. 15 vuoden hiljaiselon jälkeen Helsingissäkin näyttää vähän paremmalta, Pipatti kiittelee.

Helsingissä Vuosaaren sataman avautuminen antoi mahdollisuuden rakentaa vanhoille satama-alueille. Hiljattain hyväksytyn uuden yleiskaavan myötä asuntotuotantoon on luvassa huomattavasti lisää tonttimaata muun muassa Malmin lentokenttäalueelta.

– Kaavoituksesta asuntojen rakentaminen ei pitäisi jäädä enää kiinni tulevina vuosina, Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell lupaa.

Hänen mukaansa Helsinki on viime vuosina nostanut asuntotuotannolle asetettuja tavoitteita. Nyt tavoite on 6 000 uutta asuntoa vuodessa.

KUNNAT RAHASTAVAT MAANKÄYTÖSTÄ

Kohtuuhintaisia asuntoja rakennetaan tuskin jatkossakaan riittävästi pääkaupunkiseudulla. Rakentaminen Suomessa maksaa, ja maan hinta on etenkin Helsingissä huipussaan.

Myös julkinen valta pitää osaltaan huolen asumisen kalleudesta.

VTT selvitti pari vuotta sitten, että uuden asunnon hinnasta 40–45 prosenttia on erilaisia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi kuntien perimät maankäyttömaksut.

– Kunnat paikkaavat taloutta huikeilla maankäyttömaksuilla. Ymmärrän tätä osin, koska vaihtoehtona olisi todennäköisesti verojen korotus. Kannatan kuitenkin läpinäkyvyyden lisäämistä. Maksaisin mieluummin enemmän veroja kuin asumisen piilokuluja, Anne Viita sanoo.

TURHA SÄÄNTELY NOSTAA HINTOJA

Rakentajat valittavat, että hintoja nostavat myös uusille asunnoille asetetut kaava- ja rakennuslupamääräykset.

Tarmo Pipatin mukaan asuntojen hinnoissa maksetaan helposti 1 500 euroa neliöltä asioista, jotka eivät ole asumisen kannalta välttämättömiä. Ylimääräisiä kuluja aiheuttavat muun muassa viranomaisten tiukat määräykset rakennusten julkisivuista, väestösuojista, autopaikoista ja asuntojen esteettömyydestä.

– Kaava- ja rakennuslupajärjestelmässä on paljon turhaa sääntelyä, josta pitää päästä eroon.

Kaikkea ei voi kuitenkaan laittaa kaupunkien syyksi, Mari Randell puolustautuu. Esimerkiksi esteettömyys- ja väestösuojamääräykset tulevat valtiolta.

Hallitus lupasi hallitusohjelmassa, että norminpurkutalkoiden hengessä uusia asuinrakennuksia koskevia väestösuojasäännöksiä höllennetään. Syksyllä 2016 puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) antoi kuitenkin ymmärtää, että nykyiset säännökset pysyvätkin voimassa.

Kunnat vastaavat sen sijaan määräyksistä, jotka säätelevät esimerkiksi uusien asuintalojen yhteyteen rakennettavien parkkipaikkojen määrän.

Moni pitää niitä kohtuuttomina, mikäli julkiset kulkuyhteydet ovat hyvin ulottuvilla.

– Helsinki on väljentänyt jo huomattavasti määräyksiä raideasemien lähistöllä.

Esimerkiksi opiskelija-asuntoihin ei tarvita ollenkaan autopaikkoja. Asukkailla on kuitenkin jatkossakin autoja, joten asiassa on löydettävä sopiva tasapaino, Randell huomauttaa.

Matti Remes
Kuva: Istockphoto

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media