Ammattiliittojen vanhemmat jäsenet usein haluavat, että liiton jäsenetuna kotiin tulee printtilehti. Diginatiiville riittää usein pelkkä verkkoviestintä.

Journalismia duunarinäkökulmasta

Työväen- ja ay-lehdet antavat äänen palkansaajalle, jonka näkökulma jää valtamediassa usein huomioimatta.

Työväenlehti on poliittinen tai aatteellinen sanomalehti, joka on läheisesti sidoksissa työväenliikkeeseen tai vasemmistopuolueisiin. Ammattiyhdistyslehti puolestaan on ammattiliiton jäsenlehti, joka toimii liiton viestintäkanavana. Ensimmäisiä on Suomessa jäljellä kourallinen, jälkimmäisiä useita kymmeniä.

– Molempien perustehtävänä on puolustaa palkansaajia, työttömiä ja yleensä heikommassa asemassa olevia. Valtakunnallisessa mediassa sen sijaan mennään usein talous edellä, ja se näkyy juttujen aihevalinnoissa ja näkökulmissa, sanoo SAK:n yhteyspäällikkö Harri Järvinen.

Järvisen mukaan työväenlehdet ja ay-liike ovat pitäneet esillä muun muassa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, solidaarisuutta ja luottamusta yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Niiden ääntä on tarvittu erityisesti yhteiskunnan murroskohdissa.

Kaikissa kriisitilanteissa aina 1990-luvun lamasta finanssikriisiin, kilpailukykysopimukseen ja koronaan, työmarkkinoiden heikommalta osapuolelta eli työntekijöiltä on vaadittu uhrauksia esimerkiksi palkkajoustavuuden tai sosiaaliturvaleikkausten muodossa.

– Olisin toivonut, että ongelmien ratkaisuja olisi etsitty tasapuolisemmin yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Tätä valtamedia ei ole mielestäni tuonut tarpeeksi hyvin esille, Järvinen sanoo.

TYÖNTEKIJÄT OMAN ALANSA ASIANTUNTIJOINA

Tekijä on kerran kuussa ilmestyvä Teollisuusliiton jäsenlehti. Teollisuusliitossa on 200 000 jäsentä, joiden äänen lehti haluaa nostaa esiin ja osaksi yhteiskunnallista keskustelua, päätoimittaja Petteri Raito kertoo. Lehdessä jäsenet arvioivat työelämää, yhteiskunnallista kehitystä, työmarkkinoita ja muita ajankohtaisia asioita omista näkökulmistaan.

– Kun puhutaan mediasta yleensä, siinä ei duunarin ääni kuulu siinä mittasuhteessa kuin mitä he väestössä määrällisesti edustavat. Työntekijät saavat tyypillisesti vastata, että miltä nyt tuntuu, mutta heille ei anneta asiantuntijaroolia, Raito sanoo.

Kun muussa mediassa haastatellaan yrityksen johtoa, Tekijässä pääroolissa ovat luottamusmiehet ja työntekijät. Raidon mukaan muut mediat poimivat lehdestä toisinaan uutisaiheita ja haastateltavia omiin juttuihinsa.

– Meillä oli esimerkiksi juttu siitä, mihin katosi duunarin ääni mediasta. Sitä siteerattiin ja se oli aiheena television keskusteluohjelmassa, Raito kertoo.

YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS VÄHENTYNYT

Työväenlehtien määrä on vuosien varrella vähentynyt, levikit laskeneet ja merkitys yhteiskunnassa sitä myöten pienentynyt, Harri Järvinen sanoo. Kun valtakunnalliset lehdet olivat ennen täynnä erikoistuneita työmarkkinatoimittajia, nyt työmarkkina-asioista kirjoittaa yhä useammin talouden tai politiikan toimittaja.

– Tarve työmarkkinoita syvällisesti ymmärtäville toimittajille ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Suomessa on kolme miljoona palkansaajaa. Nämä asiat koskettavat suoraan tai välillisesti siis melkein kaikkia suomalaisia, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan työväenlehdistön hiipuminen liittyy vahvasti SDP:n ja Vasemmistoliiton kannatuksen laskuun. Ay-lehtien levikkiä sen sijaan syö ammattiliittojen yleinen jäsenkato.

– Monta vuosikymmentä on ollut puhetta siitä, että kun nyt sekä työväenlehdistö että ay-lehdistö supistuvat, pitäisikö väheneviä voimia koota yhteen. Se olisi yksi poispääsy tästä tietynlaisesta ahdingosta, jos pystyttäisiin yhdessä tekemään isompaa ja näyttävämpää, Järvinen sanoo.

VERKKOA JA SOMEVIESTINTÄÄ

Median yleinen murros on vaikuttanut myös ay-lehtiin, sanoo Jyväskylän yliopistossa ay-lehtien digitaalisiirtymästä kandidaatin työn ja ay-lehtien journalistisesta autonomiasta gradun kirjoittanut Ari Pakarinen. Tiedonvälitys on nopeutunut niin, että printtilehteen päätyessään uutiset ovat jo vanhoja.

– Jos viestitään verkossa, ajankohtaisuus saavutetaan paremmin. Niin sanotulle diginatiiville pelkkä verkkoviestintä riittää. Vanhemmat jäsenet sen sijaan usein haluavat, että liiton jäsenetuna kotiin tulee printtilehti, Päällystö-lehden päätoimittajana aiemmin työskennellyt Pakarinen sanoo.

Median murrokseen liittyy se, miten lukijat osallistetaan tiedonvälitykseen -vai osallistetaanko heitä lainkaan. Sosiaalisessa mediassa viestien moderointi voi viedä paljon työaikaa.

– Ay-liikkeen on mukauduttava aikaan, sillä se ei puhuttele nuoria vastavalmistuneita enää samalla tavalla kuin ennen.  Samalla liitot ovat minun näkökulmastani joutuneet puolustuskannalle, kun esimerkiksi liittojen verovapaus ja asema neuvottelujärjestelmässä on kyseenalaistettu, Pakarinen sanoo.

UUSIN VÄLINEIN KOHTI TULEVAISUUTTA

Petteri Raito näkee, että tietoyhteiskunnan informaatiotulvan keskellä Tekijä-lehden merkitys on voimistunut. Raidon mukaan on tärkeää, että jäsenet saavat työmarkkinoilta, yhteiskunnasta ja liitosta monipuolista, taustoittavaa tietoa ja ajattelemisen aihetta.

Vaikka ammattiliittojen printtilehtien yhteenlasketut painosmäärät ovat ajan saatossa vähentyneet, on keskustelu ay-lehdistön lopun ajoista Raidon mukaan turhaa.

– Toimintaa on sopeutettu ja uudistettu, ja rinnalle on otettu uusia viestinnän välineitä. Olennaista on tuottaa mielenkiintoista sisältöä, käyttää eri kanavia rinnakkain ja kehittää niitä niiden vahvuuksia hyödyntäen. Ei ole vaaraa, etteivätkö lukijat löytäisi enää ay-lehtiä.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Lisätietoa:

Tekijä – teollisuusliittolaisen lehti
”Toimitus tietää miten lehteä tehdään” -journalistinen autonomia ja objektiivisuus ammattijärjestölehdissä

Kuuntele podcast Työväen journalismin muutoksesta ja työväenliikkeen vaikuttamisen keinoista. 
Täältä voit kuunnella ja lukea kaikki Totuus Hakaniemestä -sarjan jaksot ja jutut.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Pirjo Alijärvi
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media