Innostu uuden oppimisesta

Erilaiset oppimisen esteet saattavat hankaloittaa opiskelua aikuisena. Työttömille ja lomautetuille suunnatun Taidolla työhön -koulutuksen tavoitteena on innostaa osallistujia kohti jatkuvaa oppimista ja taklata oppimisen esteitä.

Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat yhä nopeammassa tahdissa. Pysyminen muutoksessa mukana edellyttää elinikäistä oppimista ja jatkuvaa työuran aikaisen osaamisen kehittämistä. Suomessa on kuitenkin satoja tuhansia työikäisiä, joilla on heikot perustaidot eli puutteita luku-, kirjoitus-, numero-, ongelmanratkaisu- tai kommunikaatio- ja tietotekniikkataidoissa.

Ihmiset, joilla on puutteita perustaidoissa, ovat kuitenkin usein löytäneet muita keinoja selviytyä. He ovat esimerkiksi saattaneet pyytää läheisiään hoitamaan puolestaan tietoteknisiä asioita, ja arjen tilanteissa he ovat oppineet luovimaan monin eri tavoin.

– Esimerkiksi pitkään luottamushenkilönä toiminut saattaa olla hyvä neuvottelija ja puhuja ja suullinen vuorovaikutus olla hyvinkin osaavaa, mutta tekstejä kirjoittamaan hän on tarvinnut muilta apua, Työväen Sivistysliiton koulutuspäällikkö Inari Juntumaa kertoo.

Heikkojen perustaitojen taustalla voi olla esimerkiksi oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Erilaisten Oppijoiden liiton (EOL) arvion mukaan väestöstä peräti 20–25 prosentilla jonkinasteisia vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa, luetun ymmärtämisessä, keskittymisessä tai hahmottamisessa.

– Nykyään näitä osataan tunnistaa ja tukea oppijoita eri tavoin. On välineitä, joilla voi kuunnella kirjoitettua tekstiä ja päinvastoin. Nykyään vakavatkaan oppimisen vaikeudet eivät ole kouluttautumisen esteitä, Juntumaa jatkaa.

Ennen oli kuitenkin toisin, sillä aikuisväestön oppimisvaikeuksiin alettiin kiinnittää huomiota vasta 1980-luvulla.  Siksi monella varttuneemmalla työikäisellä on huonoja kokemuksia koulumaailmasta, eikä opiskelu aikuisena ole kiinnostanut aiempien huonojen koulukokemusten takia. Oppimisen esteissä ei kuitenkaan ole kyse älykkyydestä tai sen puutteesta.

– Esteet voivat vaikeuksia hahmottaa tai lukea numeroita tai kirjaimia. Henkilöllä voi esimerkiksi olla vaikeuksia hahmottaa missä jotkut näppäimet ovat tietokoneen näppäimistöllä.

OPPIA LÄPI TYÖURAN

Aikuisena osaamistaan kehittävät usein he, joilla on jo valmiiksi enemmän osaamista ja oppimisvalmiuksia.

– Heillä on usein myös myönteinen suhde oppimiseen ja kouluttautumiseen ylipäätänsä, Inari Juntumaa sanoo.

Hyvä esimerkki tällaisesta oppijasta on Päivi Ryyti, joka on läpi työuransa käynyt erilaisilla kursseilla ja kehittänyt osaamistaan.  Vuoden vaihteessa hänet kuitenkin irtisanottiin työpaikastaan yli 30 työvuoden jälkeen, kun työpaikalla automatisoitiin toimintoja. Sen jälkeen hän mietti, mistä saisi intoa päivittää osaamistaan.

– Olin kuvitellut, että työpaikkani on sellainen iäisyyspaikka, enkä ollut 30 vuoteen tehnyt työpaikkahakemuksia.

Keväällä 2021 hän osallistui Taidolla työhön -koulutukseen, koska halusi päiviin tekemistä ja päivittää osaamistaan. Taidolla työhön on neljän viikon mittainen, käytännönläheinen ja maksuton koulutus, jossa kehitetään työssä ja työnhaussa tarvittavaa osaamista.

Työelämässä ollessaan Ryyti oli tehnyt myyntiä ja markkinointia, opiskellut tietotekniikkaa ja kouluttanut muita. Kokemuksesta huolimatta Taidolla työhön -kurssista oli naiselle hyötyä, sillä kurssilla käytiin läpi esimerkiksi Googlen ilmaisohjelmia. Töissä hän oli tottunut käyttämään vastaavia maksullisia, joten ilmaisohjelmat eivät olleet hänelle entuudestaan tuttuja.

Myös työhakemuksen tekemisestä ja videohakemuksesta oli Ryytille paljon hyötyä. Lisäksi kurssi antoi ryhtiä päivään.

– Kurssin jälkeen usko itseen palasi, että mähän pystyn tekemään vaikka mitä.  Kurssi antoi myös tsemppiä lähteä hakemaan muita kursseja, joilla kehittää osaamistaan.

OSALLISTUMATTOMIEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN

Inari Juntumaa muistuttaa, että myös kaikilla, joilla on puutteita perustaidoissa, tulee olla mahdollisuus toteuttaa itseään, osallistua yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan merkityksellisellä tavalla ja kehittää osaamistaan.

– Tunne siitä, että ei pysty tai voi, on kielteinen ja väsyttävä voima.

Koulutussuunnittelija Janne Laulumaa TSL:stä on huolissaan siitä, miten nykymaailmaa kehitetään vain pärjääjien ehdoilla.

– Jokaisen pitää löytää se oma innostus ja polku omiin vahvuuksiinsa, olivat ne mitä tahansa.  Mutta miten yhteiskunnassa varmistamme, että kaikki oikeasti oppivat, löydämme jokaiselle oikeat oppimistavat ja osaamme ottaa huomioon erilaiset oppimisen esteet, hän kysyy.

KUN TUHAT ASIAA PYÖRII MIELESSÄ

Taidolla työhön -koulutukseen osallistuneella Jarkko Bovellanilla on ADHD-keskittymisvaikeus. Kurssi järjestettiin etänä, joten hän osallistui sille kotoa. Tämä hankaloitti oppimista.

Jarkko Bovellan

– Tein samalla montaa muuta asiaa, tiskasin esimerkiksi astioita.

ADHD on vaikuttanut Bovellanin oppimiseen koko elämän.

– Lapsuudessani ei ollut mitään ADHD-diagnooseja. Isompana olen tajunnut, että ei sitä vaan pystynyt keskittymään, ja se oli se syy monille ongelmille.

Aikuisena Bovellan on käynyt erilaisia kursseja. Hän on esimerkiksi ajanut linja-autokortin.

– Jouduin tekemään hemmetisti töitä sen eteen, että asiat jäi kurssilla mieleen. Kaveri vieressä saattoi tehdä kaikkea muuta samalla ja silti päästä ensimmäisellä kerralla läpi, mutta itse vaikka kuinka seurasin, oli vaikea keskittyä, kun oli tuhat muuta ajatusta päässä.

Linja-auton ajamisen Bovellan joutui lopettamaan, koska keskittyminen liikenteeseen vei liikaa voimia. Hän esimerkiksi joutui kymmenen kertaa varmistamaan, ettei suojatieltä tule ketään.

– Olin puolet väsyneempi kuin kaveri, vaikka ajoimme samoja vuoroja. Vaikka miten yritin keskittyä liikenteeseen, ajatukset olivat muualla.

Bovellan kertoo, miten keskittyminen vaikuttaa kaikkiin elämän alueisiin.

– Siksi en ole edes lähtenyt opiskelemaan, koska ei siitä olisi tullut mitään. Jos joku esimerkiksi puhuu jotain vieressä, niin keskittyminen opetukseen herpaantuu ja alan kuunnella häntä. Ja sitten on vielä ne omat ajatukset päässä.

Taidolla työhön -kurssin aikana Bovellan teki uuden CV:n ja oppi hakemaan paremmin töitä. Koska etäkurssilla ei ollut pakko pitää kameraa koko aikaa päällä, mahdollisti se kuitenkin muiden kuin kurssiin liittyvien asioiden tekemisen samalla. Bovellan ehdottaakin, että kurssilla olisi kamerapakko, jotta kurssin vetäjä näkisi koko ajan, mitä oppilaat tekevät.

Bovellan kertoo, miten sama ”pakko” toimii hänellä myös elokuvien kanssa. Kotona hän ei pysty niihin keskittymään, ja siksi hän katsoo elokuvia vain teatterissa.

– Silloin on pakko keskittyä esitykseen, kun salista ei kehtaa lähteä kesken kaiken pois.

TOIMINNALLISTA OPPIMISTA

Taidolla työhön -koulutukset ovat kepeitä ja toiminnallisia.

– Kursseilla ei paljoa luennoida. Sen sijaan opetus on yhteistoiminnallista, joka on sitouttavaa ja palkitsevaa, Inari Juntumaa sanoo.

Neljän viikon kurssi pitää sisällään neljä kokonaisuutta sekä henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen keskustelut, joissa jokaisen osallistujan kanssa käydään läpi omaa osaamista, tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita.

Ensimmäisellä viikolla käydään läpi perusdigitaitoja, kuten verkkoyhteisössä toimimista, pilvipalveluja, yksityisyyttä, tietoturvaa, jatkuvaa oppimista, visuaalisen CV:n tekoa ja videohaastatteluun valmistautumista. Lisäksi esimerkiksi CV:tä täydennetään koko kurssin ajan muiden taitojen karttuessa.

– Opettelemme myös, miten liittää tehty CV sähköpostiin ja varmistamme, että henkilö osaa käyttää riittävästi tietokonetta, puhelinta ja ohjelmia, jotta pystyy selviytymään kolmesta seuraavasta viikosta, digiviikolla kouluttava Janne Laulumaa sanoo.

MINÄ PYSTYN, MINÄ OSAAN

Toinen viikko pitää sisällään työelämän vuorovaikutustaitoja.

– Kurssilla käsitellään itsetuntemusta ja käsityksiä itsestä ja omista vahvuuksista. Lisäksi käsitellään hyviä tapoja toimia ryhmässä, Inari Juntumaa kertoo.

Hän toteaa, että monella, joilla on ollut oppimisen esteitä, voi minäpystyvyys olla alhainen.

– Se voi näkyä alhaisena itsetuntona ja itseluottamuksena. Pyrimme vahvistamaan heidän minäpystyvyyttään.

Kolmas viikko sisältää matematiikkaa, kuten prosenttilaskuja, sekä luku- ja kirjoitustaitoa, esimerkiksi oikeinkirjoitusta. Neljäs viikko keskittyy työelämän perustaitoihin, kuten työsuhteen säännöstyskeinoihin, yhdenvertaisuuteen työelämässä, työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen sekä työhyvinvointiin. Viimeisen viikon aikana halukkaat voivat suorittaa myös työturvallisuuskortin.

PERUSTAIDOISSAKIN ISOJA EROJA

Taidolla työhön -kurssit on suunnattu työttömille ja lomautetuille. Osallistujille ne ovat ilmaisia. Alun perin kurssit piti järjestää lähiopetuksena, mutta koronapandemian takia opetus jouduttiin siirtämään etäopetukseksi. Syksyllä kurssit järjestetään pandemiarajoitusten mukaisesti, ja mahdollisesti ainakin osa pidetään lähiopetuksena.

Koska opetus tapahtuu etänä, osallistujien määrä on rajattu kymmeneen oppilaaseen. Vaikka koulutus keskittyy perustaitoihin, on osallistujien lähtötasossa silti suuria eroja.

– Osalla ei esimerkiksi ole omaa tietokonetta, eikä osallistuja ole välttämättä käyttänyt tietokonetta juuri laisinkaan. Sitten on heitä, jotka osaavat käyttää Exceliä ja ovat innoissaan uusista systeemeistä, Janne Laulumaa kertoo.

Kouluttajalle isot tasoerot ovat haaste, samoin kuin se, että kurssit järjestetään etäopetuksena.

– Lähiopetuksessa pystyy kädestä pitäen näyttämään, mitä tehdä, ja pystyy seuraamaan, että kaikki pysyvät mukana opetuksessa.  Etänä ei pysty näkemään, mitä toinen koko ajan tekee.

Haasteista huolimatta kurssit ovat kuitenkin sujuneet hyvin, ja moni osallistuja on löytänyt intoa oppia uutta. Syksyn kursseille mahtuu vielä mukaan. Katso kurssien ajankohdat täältä.

 Natasha Petrell

 

Kuuntele Taidolla työhön -hankkeen podcastit:

Ensimmäisessä osassa erityisavustaja Piia Rekilä työ- ja elinkeinoministeriöstä ja TSL:n koulutussuunnittelija Janne Laulumaa keskustelevat työllistymisestä: Millaisia paineita työnhakija kohtaa ja mikä pelottaa palveluihin hakeutumisessa? Miksi perustaitoja kehittäviä koulutuksia tarvitaan?

Toisessa osassa Tuovi Manninen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä keskustelee Janne Laulumaan kanssa ammatillisesta koulutuksesta ja oppimisesta, Päivi Ryyti kertoo elinikäisestä oppimisesta ja innostumisesta ja keskittymis- ja oppimishäiriöstä koko elämänsä kärsinyt Jarkko Bovellan siitä, millaisia haasteita hän on kohdannut sekä koulumaailmassa että työelämässä. 

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media