Tavoite päästöjen vähentämisestä on kaikille puolueille yhteinen.

Ilmastotekoja oikealta vai vasemmalta?

Kun ilmasto muuttuu, vasemmistopuolueille ja työväenliikkeelle keskeisin tavoite on oikeudenmukaisen siirtymän varmistaminen. Tavoite päästöjen vähentämisestä on kaikille puolueille kuitenkin yhteinen.

Ilmastokriisi muuttaa radikaalisti yhteiskuntaa ja työelämää, mutta ratkaisuehdotukset eivät ole aina poliittisesti sitoutumattomia. Onko puoluekannalla väliä, kun puhutaan ilmastotoimista?

– Perinteisen jaon mukaan oikeisto on huolissaan politiikan vaikutuksesta yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään, vasemmisto puolestaan sosiaalisesta hyvinvoinnista. Uudet oikeistopopulistiset puolueet kuten perussuomalaiset sen sijaan ovat ilmastopolitiikassa kaikkein varovaisimpia, Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen sanoo.

Ilmastopolitiikassa puolueet voivat jakautua oikeisto–vasemmisto-akselille myös sen mukaan, kuinka paljon julkista sääntelyä ne kannattavat.

– Jos halutaan nopeita ja vaikuttavia muutoksia, parhaiten ovat toimineet tiukat taloudelliset ja sääntöpohjaiset ohjauskeinot. Vapaaehtoisuuteen ja informaation jakamiseen perustuvat toimet ovat tutkimusten mukaan hitaita ja hyvin pieniä vaikutuksiltaan, Hukkinen sanoo.

Hukkisen mukaan pandemia on kuitenkin osoittanut, ettei yleinen poliittinen ilmapiiri Suomessa kannata ylhäältä käsin tapahtuvaa sääntelyä.

– Eri ilmastotoimien taustalla on pohjimmiltaan kysymys siitä, nähdäänkö luonto hyödynnettävänä resurssina vai kaikkien yhteisenä perintönä. En tosin ole huomannut, että missään vasemmistopuolueessa olisi käyty tällaista keskustelua.

KOHTI HIILIVAPAATA YHTEISKUNTAA

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mielestä puolueiden kesken ei ole olennaista eroa siinä, millä keinoilla ilmastonmuutosta yritetään hillitä.

–Tietenkin jotkut puolueet haluavat vähemmän ilmastotoimia ja jotkut enemmän. Muuten on kysymys siitä, että yritetään löytää fiksuja tapoja. Puolueissa vallitsee yksimielisyys siitä, että ratkaisevassa roolissa ovat puhtaat teknologiat, Ollikainen sanoo.

Keskeisenä ratkaisuna pidetään hiilen hinnoittelua, joka kohdistuu ilmakehään laskettuun CO2-tonniin. Ollikaisen mukaan se on neutraali tapa lähestyä asiaa, sillä huomio on päästöissä eikä tietyssä teknologiassa tai toimialassa.

– Toivon mukaan poliittiset ratkaisut eivät koskaan valitse teknologiaa, vaan niiden pitäisi luoda puitteet sille, että parhaat ratkaisut tulevat toimijoiden kautta valituiksi. Poliittisten päätöksentekijöiden tärkein tehtävä on luoda suotuisa innovaatioympäristö ja osoittaa tavoite ilmastotoimille, Ollikainen sanoo.

LOBBAREIDEN ARMOILLA?

Viime marraskuussa järjestettyyn Glasgow’n ilmastokokoukseen osallistui yli 500 fossiilisten polttoaineiden lobbaria. SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan Brysselissä ovat läsnä niin suuret, eri alojen kattojärjestöt kuin pienet, yksittäisten yritysten edustajat.

– On poliitikkojen taitavuutta ja järkeä hakea totuus. Olen itse pitänyt huolen siitä, että kuuntelen ihmisiä laajasti molemmilta puolilta, Kumpula-Natri kertoo Brysselistä käsin.

Tärkeintä Kumpula-Natrin mukaan on tietää, kenen äänellä lobbari puhuu. Brysselissä vaikuttavien lobbareiden on rekisteröidyttävä, mutta toisinaan sitoutuneisuus yritetään siitä huolimatta piilottaa.

– Puhuin ilmastokestävästä rakentamisesta ja paloturvallisuudesta Euroopan palomiesliiton edustajan kanssa ja ihmettelin, miksi hän haukkui puuta ja kehui sementtiä. Kävi ilmi, että sementtiteollisuus oli perustanut allianssin ja ottanut ammattiyhdistysliikkeen siihen esiliinaksi, Kumpula-Natri kertoo.

Kumpula-Natri ei usko poliitikkojen olevan suuryritysten lobbauksen armoilla. Sen näkee hänen mielestään jo parlamentin ilmastorohkeiden tekojen määrästä. Brysselissä ovat vahvasti läsnä myös ympäristöjärjestöt, jotka lobbaavat ammattitaitoisesti ja saavat viestinsä hyvin läpi.

KAIKKI MUKANA MUUTOKSESSA

Lobbareiden jakautuminen ei ilmastokysymyksissä aina noudata oikeisto–vasemmisto-linjaa. Sen sijaan on aloja, jotka ovat jo muuttuneet ilmastokestäviksi ja aloja, joilla muutos on vasta tulossa. Vasemmistopuolueille ilmastotoimien keskeisin kysymys on, että siirtymä tapahtuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

– Europarlamentissa vasemmisto on tukenut esimerkiksi erilaisia siirtymärahastoja, joiden avulla tuetaan aloja ja ihmisiä, joille siirtymä puhtaampaan teknologiaan on vaikeampaa sekä tukiohjelmia, joilla vastataan energiaköyhyyteen, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Mitä syvemmälle ilmastonmuutoksen hillinnässä mennään, sitä enemmän rajat eri puolueiden välillä hämärtyvät, Kumpula-Natri sanoo. Parhaat ratkaisut löydetään, kun niitä pohtimassa on mahdollisimman monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä.

AY-LIIKE VIIVEELLÄ MUKANA

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan työelämään paitsi uudelleenkoulutustarpeina, myös työhyvinvointiin liittyvinä asioina. Lisääntyvät helteet aiheuttavat haasteita ulkotyön tekemiselle ja sisätilojen viilennykselle.

Ammattiliitto Pron sopimusasiantuntijan Petri Varjosen mukaan useimmat ammattiliitot ovat vasta heräämässä ilmastonmuutokseen. Työehtosopimusneuvotteluissa ilmastokriisi ei vielä näy.

– Meillä on liittoja, jotka ovat hiilineutraaleja ja sellaisia, joilla prosessi on käynnissä. Prossa on laskettu hiilijalanjälki ja etsimme parhaillaan vuoden prolaista ilmastotekoa suomalaisella työpaikalla. Lisäksi olemme aloittaneet jäsenten kouluttamisen, Varjonen kertoo.

Työpaikoilla ilmastotekoja voivat olla esimerkiksi etätyö ja etäkokoukset, jotka vähentävät liikennepäästöjä ja toimitilojen lämmitystarvetta. Yrityksissä ilmastoratkaisuja tehdään kuitenkin usein raha tai imago edellä, Varjonen uskoo.

– Luulen, että ammattiliitoissa olisi enemmän valmiutta osallistua keskusteluun oikeudenmukaisesta siirtymästä, mutta se edellyttää sitä, että muut osapuolet ottavat ammattiliitot kumppanikseen. Monessa muussa Euroopan maassa on tehty sopimuksia, joissa ammattiliitot ovat mukana kansallisista ilmastoasioista päättävissä työryhmissä.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Lisätietoa:

Ilmastopaneeli.fi
Kuinka oikeudenmukaisuus voidaan huomioida ilmastopolitiikassa?

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media