• Yhteiskunta
  • Raha
  • Työ
  • Sivistys
  • Näkökulma
Aikamerkki.org
Vaikka osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista voi paikallisesti olla positiivisia, heijastuvat muun maailman ongelmat myös meille.
Raha 0

Ilmastosovusta potkua suomalaisyrityksille

Julkaisija toimitus · 12/01/2016

Pariisin ilmastosopimus tarkoittaa suomalaisille muun muassa sähköautojen ja ilmalämpöpumppujen yleistymistä. Se myös parantaa yritysten kilpailukykyä.

Pariisissa päästiin joulukuussa 2015 sopuun maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta, jonka avulla maapallon lämpeneminen pyritään rajoittamaan kahteen asteeseen. Suomalaiselle teollisuudelle ilmastosopu oli hyvä uutinen, sillä se tasoittaa globaalia markkinatilannetta.

– Koska Euroopan lisäksi muun muassa Yhdysvallat, Kiina ja Intia ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiin, niissäkin tullaan jatkossa tiukentamaan ympäristölainsäädäntöä. Ainakaan ilmastopolitiikasta johtuen työpaikkoja ei siis pitäisi siirtyä Suomen ja Euroopan ulkopuolelle, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka sanoo.

Suomessa on paljon puhtaampia ratkaisuja tarjoavia cleantech-alan yrityksiä, jotka voivat sopimuksen turvin tehdä rohkeammin pitkän aikavälin suunnitelmia ja investointeja. Myös vientimahdollisuudet kasvavat.

SUOMI EDELLÄKÄVIJÄKSI

Kunnianhimoinen 1,5 asteen lämpenemistavoite tarkoittaa sitä, että fossiilisista polttoaineista tulisi 50 vuoden kuluessa luopua. Suomalaisille se tarkoittaa esimerkiksi bensan ja öljyn hintojen nousua. Sähköllä ja biokaasulla toimivat autot yleistyvät, ja öljyllä lämpenevät omakotitalot siirtyvät vähitellen ilmalämpöpumppuihin tai muihin lämmitysratkaisuihin.

Ilmastotoimet tulevat muuttamaan myös Suomen elinkeinorakennetta. SDP:n kansanedustajan Joona Räsäsen mukaan on selvää, että vanhasta teollisuudesta häviää työpaikkoja ja uuden teollisuuden puolelle syntyy uusia. Suomen hän soisi olevan murroksessa edelläkävijä eikä perästäseuraaja.

– Toisaalta Suomessa tehtaiden energiatehokkuuteen on kiinnitetty paljon huomiota ja päästöjä on vähennetty. Puhtaampaan teknologiaan siirtyminen ei siis automaattisesti tarkoita sitä, etteikö vanhastakin saisi enemmän tehoja irti, ja etteikö sitä saisi puhtaammaksi, Räsänen sanoo.

Pia Björkbackan mukaan positiivista on se, että Pariisin sopimukseen kirjattiin mukaan työntekijöiden oikeudenmukainen siirtymä. Hän toivoo, että Suomessa käytössä oleva työntekijän muutosturva laajennettaisiin koskemaan myös ilmastonmuutoksesta johtuvaa rakennemuutosta.

– Tavoitteena on, että jos työpaikka on menossa tai työnkuva muuttuu siksi, että yritys joutuu muuttamaan toimintaansa puhtaamman teknologian mukaiseksi ja vähemmän energiaa kuluttavaksi, työntekijöitä koulutetaan uutta työtä vastaaviin toimiin, Björkbacka sanoo.

LASTEN TULEVAISUUS VAAKALAUDALLA

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pohjoisessa Suomessa suurempia kuin monissa muissa maissa. Vaikka osa muutoksista voi paikallisesti olla positiivisia, heijastuvat muun maailman ongelmat myös meille.

Suomalaiset ovat viimeisen sadan vuoden ajan saaneet elää elämää, jossa elintaso on jatkuvasti noussut. Tämän päivän lasten tulevaisuus on kuitenkin täynnä kysymysmerkkejä ja suuria riskejä.

– Muutosten peruuttamattomuus on se, mikä lasten kannalta pelottaa, sanoo Ilmastovanhempien puheenjohtaja Tapio Pesola.

Perheiden on hyvä pohtia omaa asumistaan, syömistään ja liikkumistaan ja pyrkiä kohtuulliseen elämäntyyliin. Samalla olisi kuitenkin tärkeä antaa palautetta poliitikoille.

– Päättäjät eivät Suomessa ole pahoja, mutta he tarvitsevat tukea oikeille päätöksille, Pesola sanoo.

ILMASTOPAKOLAISUUS YLEISTYY

Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän pakolaisten määrää. Sitä, mistä ja milloin ilmastopakolaiset jatkossa pakenevat, on Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikön Kaisa Väkiparran mukaan mahdoton ennustaa. Kehitysmaissa ilmastopakolaisia on jo nyt, Suomeen saapuneet sen sijaan ovat toistaiseksi olleet yksittäistapauksia.

Usein kyse on monen tekijän summasta, jossa rajaa ilmastopakolaisen ja poliittisen pakolaisen välille on vaikea vetää. Esimerkiksi Syyrian sodan taustalta löytyy kuivuutta ja puhtaan veden puutetta.

Ilmastosyyt eivät ole YK:n virallisen pakolaismääritelmän mukaan syy myöntää turvapaikka. EU:n pakolaispolitiikassa ja Suomen lainsäädännössä on kuitenkin mahdollista myöntää suojelua yksilöllisin perustein.

JÄÄKÖ SOPIMUS KUOLLEEKSI KIRJAIMEKSI?

Jotta Pariisin sopimus astuu voimaan, se pitää ratifioida kunkin maan lainsäädännön mukaisesti. Sen jälkeen tavoitteita on määrä tarkastella ja mahdollisesti kiristää viiden vuoden välein.

Pia Björkbacka uskoo sopimuksella olevan hyvät edellytykset onnistua siksi, että siinä on lähdetty liikkeelle valtioiden omista lähtökohdista. Eri maiden toistaiseksi antamat päästölupaukset eivät kuitenkaan riitä. Maailman mailla, myös Suomella, onkin edessään kova puristus. Pelissä on koko kansainvälisen yhteisön uskottavuus.

Sopimuksen heikkous on se, ettei se juuri anna välineitä panna ruotuun niitä maita, jotka lipsuvat tavoitteesta. Joona Räsänen uskoo kansalaisten kuitenkin asettavan päättäjille paineita.

– Esimerkiksi Kiina on yleensä ollut aika skeptinen ilmastoneuvotteluissa, mutta nyt tavalliset ihmiset ovat nousseet siellä vastarintaan ilmansaasteiden vuoksi. Uskon, että ilmastoteemat tulevat tulevaisuudessa näkymään eri puolilla maailmaa myös vaaleissa.

Jenni Meronen
Kuva: istockphoto

0
Jaa artikkeliShare on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Print this page
Print
Email to someone
email
ilmastonmuutosIlmastovanhemmatPariisin ilmastosopimus

Katso myös

  • Raha

    Jaetaan, ei tuhlata

  • Raha

    Keuliiko Islanti palkkatasa-arvossa?

  • Raha

    Tuloerot kasvavat aalloissa



Ei kommentteja

Jätä vastaus Peruuta

Haku

Tilaa uutiskirje!

Viimeisimmät artikkelit

  • Vappuna tanssitaan

    23/04/2018
  • Kohti vastuullista vaateteollisuutta

    18/04/2018
  • Kuva kertoo paljon

    18/04/2018
  • Liitto välittää – työtä

    18/04/2018
  • Maailma paremmaksi pienillä teoilla

    16/04/2018
  • Kauppa siirtyy kotiin ja automaatteihin

    09/04/2018
  • Huppupäisistä anarkisteista maailmanparantajiin

    05/04/2018

Työväen sivistysliitto Facebookissa

Työväen Sivistysliitto TSL ry

Avainsanat

ammattiliitto Ekologisuus ilmastonmuutos joulu kestävä kehitys kiertotalous Nuoret osuuskunta Reilu kauppa SDP selkokieli Talouspolitiikka Taloutta työväelle Video

Haku

Merkinnät

ammattiliitto Ekologisuus ilmastonmuutos joulu kestävä kehitys kiertotalous Nuoret osuuskunta Reilu kauppa SDP selkokieli Talouspolitiikka Taloutta työväelle Video

Viimeisimmät julkaisut

  • Vappuna tanssitaan 23/04/2018
  • Kohti vastuullista vaateteollisuutta 18/04/2018
  • Kuva kertoo paljon 18/04/2018
  • Liitto välittää – työtä 18/04/2018
  • Maailma paremmaksi pienillä teoilla 16/04/2018

Tietoa Aikamerkistä

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta niitä pöyhien.


Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto TSL.

Vastaava toimittaja Merja Leskinen Merja.Leskinen (at) tsl.fi

Verkkojulkaisun toteutuksesta ja tuotannosta vastaa Unionimedia Oy.