Pariisin ilmastosopimus tarkoittaa suomalaisille muun muassa sähköautojen ja ilmalämpöpumppujen yleistymistä. Se myös parantaa yritysten kilpailukykyä.
Pariisissa päästiin joulukuussa 2015 sopuun maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta, jonka avulla maapallon lämpeneminen pyritään rajoittamaan kahteen asteeseen. Suomalaiselle teollisuudelle ilmastosopu oli hyvä uutinen, sillä se tasoittaa globaalia markkinatilannetta.
– Koska Euroopan lisäksi muun muassa Yhdysvallat, Kiina ja Intia ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiin, niissäkin tullaan jatkossa tiukentamaan ympäristölainsäädäntöä. Ainakaan ilmastopolitiikasta johtuen työpaikkoja ei siis pitäisi siirtyä Suomen ja Euroopan ulkopuolelle, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka sanoo.
Suomessa on paljon puhtaampia ratkaisuja tarjoavia cleantech-alan yrityksiä, jotka voivat sopimuksen turvin tehdä rohkeammin pitkän aikavälin suunnitelmia ja investointeja. Myös vientimahdollisuudet kasvavat.
SUOMI EDELLÄKÄVIJÄKSI
Kunnianhimoinen 1,5 asteen lämpenemistavoite tarkoittaa sitä, että fossiilisista polttoaineista tulisi 50 vuoden kuluessa luopua. Suomalaisille se tarkoittaa esimerkiksi bensan ja öljyn hintojen nousua. Sähköllä ja biokaasulla toimivat autot yleistyvät, ja öljyllä lämpenevät omakotitalot siirtyvät vähitellen ilmalämpöpumppuihin tai muihin lämmitysratkaisuihin.
Ilmastotoimet tulevat muuttamaan myös Suomen elinkeinorakennetta. SDP:n kansanedustajan Joona Räsäsen mukaan on selvää, että vanhasta teollisuudesta häviää työpaikkoja ja uuden teollisuuden puolelle syntyy uusia. Suomen hän soisi olevan murroksessa edelläkävijä eikä perästäseuraaja.
– Toisaalta Suomessa tehtaiden energiatehokkuuteen on kiinnitetty paljon huomiota ja päästöjä on vähennetty. Puhtaampaan teknologiaan siirtyminen ei siis automaattisesti tarkoita sitä, etteikö vanhastakin saisi enemmän tehoja irti, ja etteikö sitä saisi puhtaammaksi, Räsänen sanoo.
Pia Björkbackan mukaan positiivista on se, että Pariisin sopimukseen kirjattiin mukaan työntekijöiden oikeudenmukainen siirtymä. Hän toivoo, että Suomessa käytössä oleva työntekijän muutosturva laajennettaisiin koskemaan myös ilmastonmuutoksesta johtuvaa rakennemuutosta.
– Tavoitteena on, että jos työpaikka on menossa tai työnkuva muuttuu siksi, että yritys joutuu muuttamaan toimintaansa puhtaamman teknologian mukaiseksi ja vähemmän energiaa kuluttavaksi, työntekijöitä koulutetaan uutta työtä vastaaviin toimiin, Björkbacka sanoo.
LASTEN TULEVAISUUS VAAKALAUDALLA
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pohjoisessa Suomessa suurempia kuin monissa muissa maissa. Vaikka osa muutoksista voi paikallisesti olla positiivisia, heijastuvat muun maailman ongelmat myös meille.
Suomalaiset ovat viimeisen sadan vuoden ajan saaneet elää elämää, jossa elintaso on jatkuvasti noussut. Tämän päivän lasten tulevaisuus on kuitenkin täynnä kysymysmerkkejä ja suuria riskejä.
– Muutosten peruuttamattomuus on se, mikä lasten kannalta pelottaa, sanoo Ilmastovanhempien puheenjohtaja Tapio Pesola.
Perheiden on hyvä pohtia omaa asumistaan, syömistään ja liikkumistaan ja pyrkiä kohtuulliseen elämäntyyliin. Samalla olisi kuitenkin tärkeä antaa palautetta poliitikoille.
– Päättäjät eivät Suomessa ole pahoja, mutta he tarvitsevat tukea oikeille päätöksille, Pesola sanoo.
ILMASTOPAKOLAISUUS YLEISTYY
Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän pakolaisten määrää. Sitä, mistä ja milloin ilmastopakolaiset jatkossa pakenevat, on Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikön Kaisa Väkiparran mukaan mahdoton ennustaa. Kehitysmaissa ilmastopakolaisia on jo nyt, Suomeen saapuneet sen sijaan ovat toistaiseksi olleet yksittäistapauksia.
Usein kyse on monen tekijän summasta, jossa rajaa ilmastopakolaisen ja poliittisen pakolaisen välille on vaikea vetää. Esimerkiksi Syyrian sodan taustalta löytyy kuivuutta ja puhtaan veden puutetta.
Ilmastosyyt eivät ole YK:n virallisen pakolaismääritelmän mukaan syy myöntää turvapaikka. EU:n pakolaispolitiikassa ja Suomen lainsäädännössä on kuitenkin mahdollista myöntää suojelua yksilöllisin perustein.
JÄÄKÖ SOPIMUS KUOLLEEKSI KIRJAIMEKSI?
Jotta Pariisin sopimus astuu voimaan, se pitää ratifioida kunkin maan lainsäädännön mukaisesti. Sen jälkeen tavoitteita on määrä tarkastella ja mahdollisesti kiristää viiden vuoden välein.
Pia Björkbacka uskoo sopimuksella olevan hyvät edellytykset onnistua siksi, että siinä on lähdetty liikkeelle valtioiden omista lähtökohdista. Eri maiden toistaiseksi antamat päästölupaukset eivät kuitenkaan riitä. Maailman mailla, myös Suomella, onkin edessään kova puristus. Pelissä on koko kansainvälisen yhteisön uskottavuus.
Sopimuksen heikkous on se, ettei se juuri anna välineitä panna ruotuun niitä maita, jotka lipsuvat tavoitteesta. Joona Räsänen uskoo kansalaisten kuitenkin asettavan päättäjille paineita.
– Esimerkiksi Kiina on yleensä ollut aika skeptinen ilmastoneuvotteluissa, mutta nyt tavalliset ihmiset ovat nousseet siellä vastarintaan ilmansaasteiden vuoksi. Uskon, että ilmastoteemat tulevat tulevaisuudessa näkymään eri puolilla maailmaa myös vaaleissa.
Jenni Meronen
Kuva: istockphoto
