Osana hanketoimintaansa SASK osallistuu kehitysmaiden ammattiliittojen työhön lapsityövoiman käytön kitkemiseksi.

Ihmisarvoinen työ kuuluu kaikille

Monissa maissa ay-toimintaan osallistuminen on jopa vaarallista. Globaalisti vahva ay-liike on kaikkien etu. Sitä tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Työtä siirtyy yhä enemmän kehitysmaihin. SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen muistuttaa, että ay-liikkeen on oltava voimakas kaikkialla, missä tehdään palkkatyötä. Muuten vaarana on, että työtä siirtyy kehitysmaihin vain sen takia, että siellä on halvempaa työvoimaa tai työntekijöiden oikeuksia poljetaan.

SASK on suomalaisen ay-liikkeen kehitysyhteistyöjärjestö, joka keskittyy työntekijöiden oikeuksiin kehitys- ja kehittyvissä maissa. Kysymys ei ole enää aikoihin ollut vain siitä, että työpaikat valuisivat pois Suomesta.

– Näistä maista tulee Suomeen työvoimaa. On tärkeää, että heidänkin työsuhteissaan noudatetaan samoja työehtoja kuin suomalaisten.

Esimerkiksi Filippiineiltä tulee kokkeja ja sairaanhoitajia. Yksi suuri piilossa oleva työntekijäryhmä ovat kotitaloustyöntekijät.

– He tulevat erilaisilla viisumijärjestelyillä opiskelijoina, au paireina tai turisteina ilman työlupaa.

Kestävin tapa vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta on ihmisarvoinen työ, josta saa elämiseen riittävän palkan. Esimerkiksi Suomessa paperiteollisuudesta on siirtynyt työpaikkoja Latinalaiseen Amerikkaan.

– Meidän tuellamme paikalliset työntekijät ovat onnistuneet neuvottelemaan hyviä työehtosopimuksia. On tärkeää, että he saavat oikeudenmukaisen osuuden yrityksen voitoista. Samalla se vähentää painetta siirtää työpaikkoja täältä sinne sen takia, että siellä pystyy säästämään kuluissa kohtelemalla työvoimaa huonosti.

MAAILMASSA MILJOONIA ORJIA

YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö ILO sekä ay-liikkeen kattojärjestö ITUC raportoivat vuonna 2016, että orjia on enemmän kuin koskaan. 20–30 miljoonaa ihmistä työskentelee orjan kaltaisessa asemassa. Oikeus ihmisarvoiseen työhön kuuluu kuitenkin kaikille.

Parhaiten työoloja valvoo työpaikalla toimiva, itsenäinen ammattiliitto. SASK tukee kehittyvien maiden liittoja, jotta ne pystyvät parantamaan työntekijöiden oloja ja asemaa omassa maassaan.

– Lähtökohtamme on se, että työvoimalla pitää olla samat oikeudet neuvotella esimerkiksi palkoista ja muista työehdoista. Lainsäädännössä pitää olla minimiturva, jotta ihmiset eivät joudu työskentelemään henkensä kaupalla ja esimerkiksi työajat ovat sopimusten mukaiset, Janne Ronkainen sanoo.

Järjestäytymisaste ja ay-liikkeen mahdollisuuden toimia vaihtelevat maittain.

– Monissa Aasian maissa ja Lähi-idässä ihmiset voivat tulla tapetuksi ay-toiminnan takia.

Pahimmat ay-loukkaukset ovat olleet Kolumbiassa ja nyt yhä enemmän muualla Väli-Amerikassa.

– Toimintaa myös häiritään ja estetään monissa paikoissa.

Hallitus leikkasi kehitysyhteistyölle myönnettyä tukea 43 prosenttia vuoden 2016 alusta

– Tämän seurauksena toimintamme lakkasi Länsi-Afrikassa ja isossa osassa Latinalaista Amerikkaa. Aasiassa sitä supistettiin merkittävästi.

AY-LIIKE TÄRKEÄ KESKUSTELUKUMPPANI

Taloudelliset ja poliittiset kriisit kärjistyvät usein erilaisiksi konflikteiksi.

– Konflikteille ei ole yhtä kaavaa. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että jos yhteiskunnassa on toimivia neuvottelukanavia eri yhteiskunnallisten ryhmien välillä ja jos siellä oikeasti käydään keskustelua, vähentää se konfliktin vaaraa. Kun yhteiskunnan sisällä eri ryhmät ovat keskinäisessä kanssakäymisessä, on ihmisillä silloin kyky ymmärtää myös vastapuolen kantoja, Janne Ronkainen toteaa.

Ay-liike on ollut mukana monissa rauhanprosesseissa maissa, joissa ne ovat olleet merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita.

– Kolumbiassa on viimeaikoina saavutettu hyviä tuloksia, samoin Myanmarin eli Burman rauhanprosessissa.

Myös Etelä-Afrikan apartheidin purkamisessa ay-liikkeellä oli keskeinen rooli.

– Etelä-Afrikka ei ole onnela, mutta kyllä siellä mustalla työntekijällä menee nyt paremmin kuin apartheidin aikana. Yleisesti voidaan sanoa, että on aina ay-liikkeen jäsenten etu, että maassa ei olisi konfliktia.

Afrikassa ja etelä-Aasiassa on vielä erityiskysymyksenä ennennäkemätön väestönkasvu.

– Afrikassa tarjolla olevan työvoiman määrä kaksinkertaistuu parissa kymmenessä vuodessa.

Ratkaisuja ongelmaan pitää löytää nopeasti.

– Olisi hyvä, jos ihmisillä olisi kotimaissaan sellaista työtä, jolla tulee toimeen, mutta tämä on helpommin sanottu kuin tehty.

ILMASTONMUUTOS VIE JA TUO TYÖPAIKKOJA

Globaalia toimintaa tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ilmastonmuutos vaikuttaa konkreettisesti ihmisten arkeen ja työn tekemisen mahdollisuuksiin.

– Jos lämpenemistä ei pysäytetä, sillä on vakavia seurauksia erityisesti kehittyvissä- ja kehitysmaissa. Kuivuus haittaa maataloutta ja aiheuttaa nälkää. Aasiassa on jo ollut valtavia tulvia, joissa työntekijöiltä meni työpaikat alta, kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka SAK:sta sanoo.

Palkansaajakeskusjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan niin kansainvälisissä delegaatioissa kuin kotimaassa muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön että ympäristöministeriön ilmasto- ja energiastrategioihin tuoden niihin työllisyysnäkökulmaa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomessa: ilmastopolitiikka ja toimet vaikuttavat niin, että joitain työn-kuvia voi lakata olemasta, mutta toisia tulee tilalle. Björkbacka on huolissaan siitä, otetaanko tämä työpai-koilla riittävästi huomioon ja päivitetäänkö nykyisten työntekijöiden osaaminen ajoissa vastaamaan uusia vaatimuksia.

– Nykyisen aikuiskoulutusjärjestelmän rinnalle pitäisi muodostaa paljon joustavampi ja kannustavampi opintomalli.

– On myös nähty, että kilpailuetua saavat ne, jotka pystyvät tuottamaan tuotteita mahdollisimman vähä-päästöisesti tai pystyvät näyttämään, että tuotteet tai palvelut ovat vähähiilisiä tai nollapäästöisiä. Sijoittajat sijoittavat vihreisiin rahastoihin eli yrityksiin, jotka panostavat vihreisiin arvoihin.

KEHITYSMAAT TARVITSEVAT TUKEA ILMASTOTOIMIIN

Yhdysvallat irtautui alkukesästä 2017 Pariisin ilmastosopimuksesta ja samalla ilmastonmuutoksen torjumisen rahoituksesta.

– Jos Yhdysvallat jättää oman osuutensa maksamatta ilmastopolitiikan maksuista, muut maat joutuvat petraamaan. Pariisin sopimuksessa on luvattu sadan miljardin potti kehitys- ja kehittyville maille kasvi-huonekaasuja vähentäviin toimiin, Pia Björkbacka sanoo.

Jos rahaa ei saada kasaan, näillä mailla on vähemmän mahdollisuuksia torjua ilmastokriisiä.

– Teollisuusmaissa on rahaa toimien jatkamiseen, kehitysmailla ei. Sen sijaan monissa Aasian ja Afrikan maissa väestö kasvaa ja teollisuusbuumi on vielä käynnissä, kun niihin siirtyy teollisuustuotantoa. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmasto lämpenee silloin ennakoituakin nopeammin.

Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media