Yhteistyökyky on kunnanvaltuutetulle tärkeä ominaisuus.

Hyvä kuntapäättäjä taitaa yhteistyön

Kunnanvaltuutetun ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mutta hänen on oltava kiinnostunut kunnan asioista ja valmis ottamaan asioista selvää. TSL järjestää uusille valtuutetuille koulutusta ja mentorointiohjelman.

Kesäkuun kuntavaaleissa valitaan noin 9 000 valtuutettua päättämään kuntien toiminnasta ja taloudesta. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan hyvän valtuutetun tärkein ominaisuus on, että hän tuntee oman asuinkuntansa asiat.

– Valtuutetulla tulee olla kokonaiskuva siitä, mitkä ovat kunnan vahvuudet ja heikkoudet ja mitkä asiat eniten kaipaavat julkisen päätöksenteon huomiota, Jokisipilä sanoo.

Jokisipilä kehottaa perehtymään esimerkiksi kunnan elinkeinorakenteeseen, ikärakenteeseen, historiaan, poliittisiin voimasuhteisiin, sijaintiin maakunnassa ja terveydenhuoltokysymyksiin.

Toinen valtuutetulle tärkeä ominaisuus on yhteistyökyky. Kaikessa poliittisessa toiminnassa tarvittava taito korostuu erityisesti kuntapolitiikassa, josta puuttuu eduskunnan hallitus–oppositio -asetelma.

– Valtuustossa eri puolueita edustavat valtuutetut yrittävät löytää yhteisen näkemyksen, strategisen vision siitä, mihin suuntaan kunnan asioita tulisi viedä. Se vaatii neuvottelutaitoa, kompromissivalmiutta ja kykyä nähdä puolueperspektiivien yli, Jokipilä sanoo.

Omat tavoitteet on osattava priorisoida niin, että ymmärtää mistä poliittisista periaatteista ei voi tinkiä, ja missä taas voi antaa periksi sovun löytymiseksi.

OLE VALMIS NÄKEMÄÄN VAIVAA

Kunnan johtaminen jakautuu poliittiseen johtamiseen ja ammattijohtamiseen. Kunnan ylin johto koostuu valtuustosta, kunnanhallituksesta sekä kunnanjohtajasta tai pormestarista. Muita kunnan toimielimiä ovat lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat.

Kunnat päättävät, miten toimivalta ja tehtävät jaetaan valtuutettujen ja viranhaltijoiden kesken. Poliittisesta järjestelmästä ja päätöksenteosta on hyvä hallita perusasiat, Markku Jokisipilä sanoo.

– Tärkeintä on kuitenkin uteliaisuus, kyky oppia uutta ja valmius nähdä vaivaa asioiden selvittämiseksi. Jos ei tiedä, on uskallettava kysyä, Jokisipilä sanoo.

Perusasiat on hallittava myös kuntataloudesta. Tarjotut palvelut on pystyttävä rahoittamaan, eikä raha tule seinästä.

– Jonkun täytyy ensin luoda kakku, että sitä pystytään jakamaan. Sen lisäksi, että ymmärtää talouden lainalaisuudet, pitää olla kiinnostunut yritysten ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksista kunnassa.

Kuntien vastuulla olevien tehtävien määrä on valtava. Vaikka kaikesta on hyvä tietää edes jotain, kaikkea on mahdoton hallita täydellisesti.

– Menestyneitä, valtuustokaudesta toiseen valituksi tulevia kuntapoliitikkoja, yhdistää se, että he ovat jonkin tietyn sektorin asiantuntijoita, Jokisipilä sanoo.

Politiikoille tärkeitä ovat myös julkisuustaidot. Valtuutetun on osattava käyttää sosiaalista mediaa ja virtuaalisia alustoja ollakseen yhteydessä kuntalaisiin. Lisäksi tämän on hyvä olla äänestäjiensä tavoitettavissa, esimerkiksi puhelimen tai sähköpostin päässä.

– Se on tärkeää päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta. Ja että ihmiset voivat luottaa siihen, että heidän asioistaan ollaan kiinnostuneita ja valtuutetut ovat valmiita käyttämään aikaansa ja energiaansa yhteisten asioiden hoitamiseen, Jokisipilä sanoo.

ELÄMÄNKOKEMUS RATKAISEE

On tärkeää, että valtuustoihin valikoituu tasapainoisesti ihmisiä kaikista eri väestöryhmistä niin, että sekä eri ikäryhmät että eri sosioekonomiset ryhmät ovat edustettuina. Markku Jokisipilän mukaan hyviä kuntapäättäjiä voi tulla hyvinkin erilaisista koulutustaustoista.

– Koulutustausta merkitsee jonkin verran, mutta yleinen elämänkokemus vielä enemmän. Oma työhistoria ja se, että on päässyt elämässään tekemisiin erilaisten ihmisten, erilaisten asioiden ja yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa.

Jokisipilän mukaan kuntavaalit ovat demokratian voimannäyte, joissa valitut tuhannet valtuutetut edustavat suomalaista yhteiskuntaa laajemmin kuin 200 kansanedustajan eduskunta.

– Mitä laajemmin yhteiskunnan resurssit saadaan päätöksenteon käyttöön niin, että ehdolle lähtee ihmisiä eri ammattitaustoista ja ikäryhmistä, sitä laadukkaampaa kuntademokratia on. Ja sitä enemmän se myös heijastaa niitä yleisiä ajattelutapoja, jotka yhteiskunnassa vallitsevat.

TSL KOULUTTAA UUSIA VALTUUTETTUJA

TSL järjestää uusille kuntapäättäjille alkusyksystä käynnistyvää koulutusta, jossa keskitytään kuntatalousosaamiseen ja kunnalliseen päätöksentekojärjestelmään. Osallistujia kannustetaan verkostojen vahvistamiseen ja vertaisoppimiseen.

Lisäksi syksyllä alkaa mentorointiohjelma, jossa kuntapolitiikan kokeneet konkarit tukevat uusia valtuutettuja ja siirtävät näille osaamistaan. Koulutukset toteutetaan monimuotokoulutuksena eli osittain verkossa. TSL:n koulutuspäällikkö Kirsi Mäki kuitenkin toivoo, että syksyn koronatilanne sallisi myös livetapaamiset.

– Haluamme olla mukana tukemassa uusia kuntapäättäjiä heidän tärkeän tehtävänsä perehdytysvaiheessa niin, että heillä on tarvittava osaaminen ja verkostot, Mäki sanoo.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Lue lisää:

Eduskuntatutkimuksen keskus
Kuntaliitto

 

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media