Hybridijohtamisen haasteita ja mahdollisuuksia

Etätyöllä eli muualla kuin työnantajan osoittamissa tiloissa työskentelyllä on monia hyviä vaikutuksia. Ne voivat olla taloudellisia, mutta etätyön myötä luottamus työyhteisössä saattaa myös kasvaa. Avoin vuorovaikutus on avain ratkaisuihin, kirjoittaa Inari Juntumaa Näkökulmassa.  

Tällä hetkellä pandemiarajoituksia jälleen höllennetään. Samalla työelämässä suuri irtisanoutumisaalto saattaa koskea myös Suomea. Onko tosiaan niin, että pandemia mahdollisti varsin suurten työntekijämäärien paremmat työolosuhteet siinä määrin, ettei niin kovin kaivattu ”normaali” sittenkään kiinnosta työelämän osalta jatkossa?

Hybridi tarkoittaa yhdistelmää, jossa on samassa erilaisia toimintoja. Etä- ja lähityön yhdistelmä, hybridityö, edellyttää hybridijohtamista. Se taas on erilaista kuin etä- tai lähijohtaminen. Toisaalta hyvä hybridijohtaminen muistuttaa liki erehdyttävästi ihan vain hyvää johtamista. Muun muassa johdon konsultointia ja koulutusta tarjoava Brik on julkaissut tästä hybridijohtamisen kirjan.

Etätyön huonoista puolista puhuttiin pandemian alun jälkeen pitkään. Niitä ei ole syytä vähätellä vieläkään. Yksinäisyys ja siitä seuraavat monenlaiset ongelmat ovat koetelleet perheitä ja yksin asuvia. Olemme sosiaalisia olentoja ja yksinäisyyden taakka voi olla kohtuuton. Toisaalta perheellisissä kodeissa on voinut olla rauhatonta työskennellä.

Tilanne, jossa etä- ja lähityö yhdistyvät, ei kuitenkaan monella työpaikalla ole uusi. Sen sijaan pandemian myötä on tullut tilanne, jossa etätyön määrä kasvoi niin paljon, että monen organisaation työnteon tavat ja tarpeet mullistuivat. Näyttää todennäköiseltä, että hybridityön määrä tulee jäämään kohtalaisen suureksi, eikä pandemiaa edeltävään aikaan palata. Lukuisat selvitykset ja tutkimukset puoltavat johtopäätöstä, että se on järkevää ja kannattavaa.

Yksi Brikin julkaiseman hybridijohtamisen oppaan lähtökohtia on, että kuten lähityö, myös etä- ja hybridityö edellyttävät hyvää johtamista ja vuorovaikutusta sekä riittävää työvälineiden käytön osaamista. Kuten hyvään johtamiseen aina kuuluu, tavoitteet on laadittava yhdessä selkeiksi ja niitä on seurattava selkeästi. Johtajien on oltava paikalla työntekijöitä varten: reagoitava, annettava palautetta.

Kun mietitään uusia yhteisiä tapoja toimia, voi miettiä yhteisiä toiminnan reunaehtoja. Joka päivä on tärkeää muistaa, miten olemme erilaisia, ja muotoilla sen pohjalta käytänteitämme. Jokaisen työtä ei tarvitse eikä kannata johtaa samalla tavalla, joskin johtamisen on oltava selkeää ja läpinäkyvää, jottei synny huolta – varsinkaan aiheellista – työntekijöiden eriarvoisesta kohtelusta.

Hybridijohtamisen kirjassa luetellaan, että yhdessä kannattaa käydä läpi esimerkiksi, mitkä työt voi hoitaa samaan aikaan ja mitkä eriaikaisesti. Monen asian voi hoitaa jopa pikaviestien kautta ilman, että tarvitsee jäädä vahtimaan, milloin vastaus tulee. Onko palavereja liikaa, liian vähän vai sopivasti? Tätä kannattaa pohtia yhdessä kriittisesti. Samoin kannattaa yhdessä pohtia yksilöllisiä tarpeita tai ainakin esihenkilön kanssa. Keiden tarpeisiin yhteisillä käytännöillä vastataan? Esihenkilöllä voi vaikkapa itsellään olla suuri tarve tavata ihmisiä ja jutella. Voi olla kuitenkin hyvä tunnistaa, jos samat tarpeet eivät koske kaikkia työntekijöitä.

Hybridijohtamisen kirjassa esitellään 16 perustarvetta, joiden kautta voi arvioida motivaatiotekijöitään. Näiden keskustelu yhdessä on hyödyllistä myös hybridityön muotojen suunnittelussa. Motivaation näkökulmasta voi tulla myös uusia oivalluksia siihen, mihin yhteiset palaverit kannattaa käyttää.

Sosiaalisten kontaktien tarpeen lisäksi esimerkiksi riippumattomuuden, hyväksynnän ja järjestyksen tarpeet voi olla hyödyllistä tunnistaa, kun pohditaan yhteisten käytäntöjen ja vuorovaikutuksen kehittämistä. Yksilöllisten ja yhteisten tarpeiden sovittaminen on johtamisen onnistumisen avaimia.

Motivaatiotekijöiden pohdiskelu voi avata omiakin ajatuksia. Joskus voi olla vaikea tunnistaa, miksi jotkut käytännöt tuntuvat motivoivilta ja toiset stressaavat jo etukäteen. Yhteinen keskustelu yhteisistä käytännöistä onkin syytä rakentaa niin, että jokaisella on turvallinen tila ilmaista käytäntöjä koskevia tarpeitaan.

Ennenkään toimistolla vietetty aika ei ole ollut – tai sen ei olisi tullut olla – olennaista, kun on mietitty tavoitteiden saavuttamista; sen sijaan huomion kannattaa olla tehokkuudessa ja tuottavuudessa. Toisaalta palautuminen on keskeistä myös tehokkuudelle ja tuottavuudelle.

Työpahoinvoinnin arvioimisessa piilee kuitenkin yksi isoista hybridityön kysymyksistä. Varhainen välittäminen vaikeutuu etänä. Läsnä ollessa jo toisen kasvoista voi ymmärtää hänen tilannettaan. Etänä on pohdittava uusia keinoja tähän – niistäkin voi olla hyödyllistä keskustella yhdessä.

Kirjan jälkiosassa on niin työntekijöille kuin työnantajalle hyödyllinen kysymys-vastaus-osio. Esimerkiksi itsensä johtamisen vaikeuksista on pandemian aikana jonkin verran puhuttu. Kirjassa kuitenkin muistutetaan, ettei ylityötä myöskään etä- tai hybridityössä synny yksinomaan työntekijän aloitteesta. Hyviä kysymyksiä työyhteisöille ovat ainakin pohdinnat siitä, kuinka työntekijöitä sitoutetaan ja kuinka yhteisiä onnistumisia juhlitaan.

Loppuluvussa hahmotellaan muutamia erilaisia hybridityömalleja, kuten toimistokeskeinen hybridi, täysin joustava hybridi ja enimmäkseen etänä -malli. Luvun viiteen karkeaan vaihtoehtoon voi peilata oman työyhteisön toiveita ja tarpeita ja arvioida, millaiset yhteiset käytännöt ja välineet parhaiten tukevat työn tavoitteiden saavuttamista ja erilaiset motivaatiotekijät huomioivaa vuorovaikutusta. Käsillä on siis olosuhteiden tarjoama valtava mahdollisuus kehittää niin työntekijöiden kuin työnantajienkin ymmärrystä ja yhteistä toimintaa.

Inari Juntumaa
Koulutuspäällikkö ja apulaisopintojohtaja
TSL

Hybridijohtaminen (2021), kirjoittaneet Annina Eklund, Henni Jääskeläinen, Jari Salminen ja Tommi Lindholm.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Pirjo Alijärvi
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media