Finnwatchin tunnetuin tutkimus paljasti, miten thaimaalaisessa ananasmehutehtaassa loukattiin ihmisoikeuksia. Tehdas toimitti ananasmehua myös suomalaismerkeille.

Finnwatch penkoo yritysten taustoja

Yritystoiminnan vastuullisuutta tarkkailevan Finnwatchin jatko oli vaakalaudalla pari vuotta sitten, kun ulkoministeriön järjestötuet romahtivat. Toiminta jatkui kuitenkin joukkorahoituksen turvin. Nyt järjestö on selvästi kokoaan suurempi.

Surkeita työoloja thaimaalaisilla ananasmehutehtailla. Työelämän oikeuksien polkemista Neste Oilin palmuöljyn tuotannossa. Lapsityövoimaa ja hengenvaarallisten kemikaalien käyttöä Aasian luonnonkumiplantaaseilla.

Nämä ja monet muut yhteiskunnalliset ongelmat olisivat jääneet suomalaisilta pimentoon, ellei Finnwatch olisi niitä paljastanut. Finnwatch on kansalaisjärjestö, joka on lähes kymmenen vuoden ajan tutkinut yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia.

Finnwatch toteuttaa vuosittain neljästä kymmeneen eri tutkimusta. Moni arvelee, että järjestössä on töissä kymmeniä työntekijöitä, mutta totuus on toinen.

– Meillä on Helsingissä kolme vakituista työntekijää, joista kaksi on tutkijoita, toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo.

Korvaamattomana apuna aineiston keräämisessä toimivat paikalliset tutkimuslaitokset tai kansalaisjärjestöt.

– Varsinainen tutkimus ja johtopäätökset tehdään kuitenkin meillä, Vartiala muistuttaa.

PITKÄJÄNTEISTÄ TUTKIMUSTA

Finnwatch perustettiin 2000-luvun alussa epäviralliseksi verkostoksi seuraamaan suomalaisten kansainvälisesti toimivien yritysten toiminnan vastuullisuutta. Rahoittajina olivat muun muassa suomalaiset ammattiliitot, Kepa ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Järjestöksi Finnwatch muuttui vuonna 2009.

– Mallia otettiin muun muassa vastaavasta ruotsalaisjärjestöstä, Swedwatchista. Motiivina oli erittäin vahvasti keskittyä työolojen tutkimukseen, Finnwatchia perustamassa ollut, SASKin nyt jo eläkkeellä oleva viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen kertoo.

Pääkkösen mukaan tavoitteena oli alusta alkaen keskittyä tieteelliset tutkimuskriteerit täyttävään, pitkäaikaiseen tutkimustoimintaan, ei vain pintapuolisiin paljastuksiin suuryhtiöiden nurjista puolista.

YRITYKSET EIVÄT OLE ESTÄNEET TOIMINTAA

Finnwatch on tuonut julkisuuteen epämiellyttäviä totuuksia muun muassa Nokiasta, Marimekosta, Wärtsilästä ja Stora Ensosta, mutta mikään yritys ei ole Sonja Vartialan mukaan pyrkinyt estämään tutkimusten tekemistä.

Asenteet Finnwatchia kohtaan ovat Vartialan mukaan vuosi vuodelta parantuneet. Finnwatch pyrkii tekemään epäilykset turhiksi avoimuudella ja läpinäkyvyydellä. Esimerkiksi tutkimusraportit ovat kaikkien luettavissa.

– Yritykset saavat kommentoida niitä tutkimuksen osia, joissa niistä puhutaan, ja kommentit otetaan huomioon. Yrityksillä on myös valitusoikeus, mutta sitä oikeutta ei ole vielä käytetty.

– Tutkimuksen johtopäätöksiin yritykset eivät kuitenkaan saa ikinä vaikuttaa. Samasta syystä emme vastaanota tutkimustoimintaan mitään rahoitusta yrityksiltä, Vartiala painottaa.

PÄÄMINISTERIN KARMEA YLLÄTYS

Pari vuotta sitten Finnwatchin rahoitukselta mureni yllättäen pohja, kun Juha Sipilän hallitus yllättäen vähensi kehitysyhteistyön määrärahojaan sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Samalla kärsivät myös järjestöt, jotka olivat tilanneet Finnwatchilta tutkimuksia.

Finnwatch turvautui kuitenkin joukkorahoitukseen ja onnistui keräämään riittävästi rahoitusta toiminnan jatkamiseksi. Joukkorahoitus tarkoittaa tapaa kerätä rahaa tiettyä hanketta tai yritystoimintaa varten.

Rahoitus kerätään yksityishenkilöiltä pieninä summina erilaisin netissä olevien rahoituspalveluiden kautta. Suomen suurin yhteisörahoituspalvelu on Mesenaatti. Viime keväästä lähtien Finnwatch on kerännyt rahaa myös kuukausilahjoituksilla.

Sonja Vartiala myöntää, että Finnwatchin toiminnan epävarmuus jatkuu. Ensi vuodenkin rahoituspohja on yhä auki, mutta toiminnanjohtaja on toiveikas.

– Meidän täytyy turvata yksityisten kansalaisten lahjoituksilla toimintamme perusta ja laadukas, riippumaton tutkimus siitä huolimatta, millaista kehityspolitiikkaa kukin hallitus tekee.

LIIAN HALPAA TUOREMEHUKSI

Finnwatchin tunnetuin tutkimus, vuoden 2013 alussa julkistettu ”Halvalla on hintansa” koski suomalaisten vähittäiskauppaketjujen omien merkkien eli niin sanottujen private label -tuotteiden tuotanto-olosuhteita Aasiassa. Räikein paljastus oli, että thaimaalaisessa ananasmehukonsentraattia valmistavassa Natural Fruit -tehtaassa rikottiin räikeästi Thaimaan lakeja ja loukattiin ihmisoikeuksia. Tutkimuksessa selvitettiin myös tonnikalatehtaiden toimintaa.

”Ananasmehututkimuksena” tunnettu paljastus on pysynyt otsikoissa näihin päiviin saakka. Brittitutkija Andy Hall tuomittiin Thaimaassa neljän vuoden vankeuteen kunnianloukkauksesta, mutta viime marraskuussa Thaimaan korkein oikeus hylkäsi tuomion.

KAIVOKSESTA MILJOONIA, VALTIOLLE HILUJA

Finnwatch on tutkinut yritysvastuullisuuden toteutumista myös Suomessa muun muassa Kaivosverotuksen kehitysmaa -raportissa. Suomea on ajettu jo vuosien ajan kaivosteollisuuden edelläkävijäksi.

Vuonna 2016 julkaistu raportti osoittaa, että ulkomaalaiset kaivosjätit pystyvät toimimaan Suomessa niin, että ne keräävät itse voitot, mutta Suomen valtio saa toiminnasta varsin pienen verohyödyn. Se onnistuu aggressiivisen verosuunnittelun avulla. Verosuunnittelun takia valtio menetti vuosina 2011–2014 lähes 50 miljoonan euron edestä verotuloja.

Tutkimuksessa käytettiin lähteinä muun muassa kanadalaisten Agnico Eagle Minesin ja First Quantum Mineralsin tilinpäätöksiä.

Tuomo Tarvas
Kuva: Istochphoto

Lue lisää

Halvalla on hintansa -raportti 

Kaivosverotuksen kehitysmaa -raportti

Mesenaatti 

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media