Tulevaisuudessa maakunnat vastaavat työttömien palveluiden järjestämisestä.

Liitto välittää – työtä

Palvelualojen ammattiliitto välittää jäsenilleen Duunitorin työnvälityspalvelua. Ammattiliitto Prossa odotukset ylittyivät. SAK:ssa tuumitaan yhteistä mallia.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on avannut jäsenilleen ja palvelualojen töistä kiinnostuneille työnhakuportaalin. Sähköpostiin saa halutessaan ilmoitukset uusista työpaikoista valitsemaltaan paikkakunnalta.

PAM toteuttaa palvelunsa Suomen liikennöidyimmän työnhakupalvelu Duunitori Oy:n kanssa. PAMin palvelu seuloo työpaikkoja käyttäen Duunitorin 10 000 nimikkeen ammattiluokittelua. Duunitorin hakukone etsii avoimia työpaikkailmoituksia sadoista eri lähteistä.

– Halusimme nostaa näkyville toimialojemme kannalta olennaiset työtehtävät ja ammatit, PAM:n tutkimuspäällikkö Antti Veirto sanoo.

Esimerkiksi Pro on tarjonnut jäsenilleen räätälöityä työnvälitystä Duunitorin kautta tämän vuoden alusta lähtien. Duunitorin ylläpitämä avoin työnvälityspalvelu on ollut Pron verkkosivuilla käytössä jo usean vuoden ajan. Yhteistyö on puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan sujunut erittäin hyvin.

Pron räätälöity työnvälitys on rakennettu jäsenrekisterin yhteyteen. Avointen työpaikkojen toimialajaottelu vastaa mahdollisimman hyvin jäsenten ammattinimikkeitä. Muut ammattiliitot ovat olleet kiinnostuneita, miten olemme oman palvelumme teknisesti toteuttaneet. Kerromme mielellämme muille omasta toteutuksestamme, hän kuvaa.

SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen päällikkö Saana Siekkinen arvioi, että myös muut SAK:laiset liitot saattavat seurata perässä.

SAK:n kehittämishankkeen tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja työttömien palvelujen ja työttömyysturvan kehittämiseksi. Hanke on keskusjärjestön, liittojen ja työttömyyskassojen yhteinen. Yksi osa kehittämishanketta on arvioida jäsenliittojen työttömien jäsenten saama tuki.

Duunitori määrittelee itsensä työnhakukoneeksi ja työelämämediaksi. Sen tavoitteita ovat muun muassa työmarkkinoiden tehostaminen ja työelämän parantaminen tarjoamalla ratkaisuja, joissa ihmiset päätyvät oikeanlaisiin työpaikkoihin.

– Tästä syystä ammattiliitot ovat meille luonteva kumppani, Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm sanoo.

TEHOKASTA VÄLITTÄMISTÄ

Palvelun käynnistyttyä Pron tavoitteena oli tavoittaa puolessa vuodessa tuhatkunta kävijää. Kovin suurta määrää ei haluttu tavoitella, sillä ei tohdittu toivoa, että jäsenten työttömyys yhtäkkiä räjähtää käsiin. Tuhat kävijää tuli kuitenkin jo viikossa.

Nyt rekisteröityneitä käyttäjiä on 918. Kukin kävijä voi asettaa itselleen tutkia, joiden kautta etsii itselleen sopivia työpaikkoja. Näitä tutkia on tällä hetkellä asetettuna 1132. Palvelusta on jo ehtinyt poistuakin 447 jäsentä, joista 258 on ilmoittanut löytäneensä työpaikan, puheenjohtaja Malinen luettelee.

Myöskään Duunitorilla ei ole tarkkaa tietoa työllistyneiden määrästä, sillä työnhakijat ohjataan suoraan työnantajien rekrytointiprosesseihin ja -järjestelmiin. Tällä hetkellä Duunitorilla on yli 2,5 miljoonaa käyntikertaa kuukaudessa. Liikennemäärään perustuvan arvion mukaan yli 100 000 olisi työllistynyt sivuston kautta. Vuonna 2017 työhakemuksia lähetettiin Duunitorin kautta arviolta puoli miljoonaa.

Duunitori toimii digitaalisissa kanavissa sekä sosiaalisessa mediassa ja ylläpitää yli 500 yhteisöä Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä, joissa sitä seuraa lähes 600 000 suomalaista. Sivusto tuottaa työpaikkailmoitusten lisäksi päivittäin sisältöä työelämästä ja työnhausta, kuten työnhakuvinkkejä sekä artikkeleita ja videoita työnantajista.

PALVELU, MINNE MENET?

Tulevaisuudessa maakunnat ovat järjestämisvastuussa työttömien palveluista. Maakunnat voivat ostaa valitsemansa palvelut esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta.

Palveluntuottajat voivat erikoistua. Yksi voi hoitaa rekrytointeja, kuten nytkin, ja toinen vaikkapa nuorten tai maahanmuuttajien palveluja.

– Kilpailutetut toimijat tekevät työllistymissuunnitelmat, hakevat työttömille työmahdollisuuksia ja tarjoavat koulutusta, tai pyörittävät koko palveluprosessia, jos hankintasopimuksessa näin sovitaan, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Jarmo Ukkonen sanoo.

– Näyttää siltä, että hallitus haluaa yksityistää työvoimapalvelut lähes kokonaan. Tuleva esitys helpottaa yksityisten yritysten markkinoille tuloa jo etukäteen, SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov sanoo.

Muuan muassa SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen taustalla onkin huoli siitä, mitä työttömien palveluille tulee tapahtumaan. Myös PAM:n Antti Veirtoa kaupalliset mahdollisuudet epäilyttävät syistä, jotka historia on osoittanut oikeiksi.

Ennen kuin työnvälityksestä tuli luvanvaraista, työnvälittäjät nostivat korkeita palkkioita ja työnhakijoita saatettiin kohdella kohtuuttomasti. Toisaalta ammattiliitotkin auttoivat silloinkin jäseniään töiden löytämisessä.

Valtion hoidettaviksi työnvälitys siirtyi, kun haluttiin huolehtia työvoiman alueellisesta ja ammatillisesta liikkuvuudesta. Kunnat saivat lisävastuita työllisyydenhoidossa ja työnvälityksessä.

– Kun julkinen sektori on vetäytynyt tukityöllistämisestä, on syrjäytyminen työelämästä lisääntynyt, Veirto sanoo.

Palkkatukirahoja suunnataan yksityisissä yrityksissä työllistämiseen.

– Ne pyrkivät valitsemaan itselleen soveltuvimman vaihtoehdon, jolloin syntyy näköharha, että yksityisellä sektorilla työllistäminen olisi tuloksiltaan parempaa kuin julkisella tai järjestösektorilla. Yrityksille työnhakija on tuote, jota he myyvät asiakkailleen. Yksityisiä palveluita ei edes ole kaikkialla Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö toki yrittää markkinoita synnyttää, Veirto sanoo.

– Kunnat ovat tehneet viime vuosina arvokasta ja tulosta tuottavaa työtä pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi. Nyt rooli häviää. Järjestöjen tuottamia pitkäaikaistyöttömien palveluja hallitus on ajanut alas. Yksityiset palveluntuottajat eivät ole valmistautuneita palvelutuotantoon. Syntyy inhimillisesti ja taloudellisesti kallis aukko, koska palveluita ei voida varmistaa, toteaa myös Tarja Filatov.

TE-toimiston Jorma Ukkonen näkee uudistuksessa myös mahdollisuuksia. Kansainväliset kokemukset osoittavat hänen mukaansa, että on isoja toimijoita, jotka voivat kuntouttaa vaikeasti työllistyviä. Tällöin viranomaisten rooliksi jäävät etuudet ja erilaiset viranomaispäätökset.

– Jatkossa maakuntien tehtäviä olisivat sekä sote- että kasvupalvelut, ja varmaankin tulevat maakunnat viisaudessaan hakevat palvelumuotoja, jotta vaikeasti työllistyvät saavat tarvitsemansa tuen ja nykyiset raja-aidat poistuvat. Yksi mahdollisuus voi olla esimerkiksi maakunnan liikelaitos tai joku muu yhtiömuotoinen ratkaisu, Ukkonen aprikoi.

Kiinnostava kysymys on, miten valinnanvapaus toteutuu. Toistaiseksi työvoimapalvelujen asiakas on marssinut työ- ja elinkeinotoimistoon. Eri maakunnissa voi olla tähän jatkossa erilaisia vaihtoehtoja.

– Miten kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu itsenäisten maakuntien mallissa, Ukkonen pohtii.

URAOHJAUSTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ

Prossa on jo kokemusta myös vaikeimmin työllistyvien tukemisesta. Oman urapalvelun, ProNosteen piirissä jäseniä autetaan tekemään ansioluettelo, työhakemus ja valmistautumaan haastatteluun sekä käyttämään LinkedIniä ja muuta työnhaun kannalta olennaista sosiaalista mediaa. On webinaareja ja yksilöllistä uraneuvontaa.

Niin Filatov, Grönholm, Malinen, Siekkinen kuin Veirtokin näkevät, että ammattiyhdistysliikkeen on syytä ottaa entistä vahvempi rooli jäsenten työllisyyden tukemiseksi.

– SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeessa keskustellaan myös, millaista tukea jäsenet tarvitsevat. Esimerkiksi ohjaus- ja valmennuspalvelut eivät koske vain työttömiä. Kun töitä ja työtehtäviä häviää ja muuttuu, ihmiset tarvitsevat tukea työuran eri vaiheissa, SAK:n Saana Siekkinen sanoo.

PAM on mukana työvalmentajahankkeessa ja tekee yhteistyötä Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen kanssa.

– Ohjaavia palveluita tarvitaan jatkossakin. Ammattiliitot ovat toiminnallaan perinteisesti tarjonneet vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Liittoihin kuuluu iso joukko oman ammattialansa osaajia, jotka ovat sitoutuneita alaansa ja työnsä kehittämiseen, PAM:n Antti Veirto muistuttaa.

Ammattiliitot tuntevat jäsentensä tarpeet ja toimialansa työmarkkinat. Tanskassa tehdyt tutkimukset osoittavat, että yksityiset työnvälityspalvelut, joita liittojen tuottama työnvälitys maakuntamallissa olisi, voivat toimia hyvin. Julkinen palvelu sen sijaan huolehtii kokonaisuudesta paremmin, Filatov kuvaa tilannetta.

– Yksi ammattiliittojen tärkeimmistä tehtävistä on maksimoida jäsentensä työmarkkina-arvo. Osaamisen korkeampi hinnoittelu edellyttää osaamisen kehittämisen lisäksi tehokkaampia työmarkkinoita, joissa jokaisen potentiaali ja kyvyt ovat oikeassa paikassa. Tällöin markkinoille syntyy sellainen dynamiikkaa, jossa ihmiset pääsevät lähemmäs unelmiaan ja yritykset kohti tavoitteitaan ja työelämästä tulee parempaa. Sivutuotteina työttömyys laskee ja verotulot kasvavat, Duunitorin Thomas Grönholm summaa.

Inari Juntumaa
TSL:n koulutuspäällikkö

Lue lisää

Ammattiliitto PAMin Duunisivusto 

Ammattiliitto Pron Työpaikkatutka  

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media