Anu Koskinen ja Ilja Peltonen lapsineen yrittävät vähentää lähes 100-vuotiaan, suojellun puutalon sähkölaskua kakluunin avulla. ”Kääntöpuolena ovat puiden polttamisesta syntyvät pienhiukkaset”, Koskinen pahoittelee.

”Emme yritä olla täydellisiä kuluttajia”

Helsinkiläinen näyttelijäpariskunta Anu Koskinen ja Ilja Peltonen lapsineen suosii kulutuksessaan eettisiä valintoja. Yhä tietoisemmat asiakkaat haastavat myös kaupan ammattilaiset hakemaan oppia eettisestä kuluttamisesta.

Helsinkiläiset Anu Koskinen ja Ilja Peltonen yrittävät tehdä vihreitä valintoja niin ruokakaupassa, liikenteessä kuin sähkömarkkinoillakin. Koskisella ja Peltosella on kaksi lasta, 6-vuotias tyttö ja 8-vuotias poika. Autoa ei pihassa ole vaan perhe käyttää joukkoliikennettä, koska se toimii Helsingissä niin hyvin. Kotoa Käpylästä on nopea bussiyhteys suoraan Peltosen työpaikan eli Suomen Kansallisteatterin eteen. Koskinen on freelancenäyttelijä ja tutkija, ja hän työskentelee usein kotoaan.

– Kyllä siitä iso säästö tulee, jos vain pystyy joukkoliikennettä käyttämään, Koskinen arvioi.

Vastoin monien tuttavien epäilyksiä perhe ei joutunut ostamaan autoa, kun lapset syntyivät.

– Tarpeen tullen vuokraamme auton tai otamme yhteiskäyttöauton City Car Clubin kautta, Peltonen sanoo.

Nelihenkinen perhe myös pyöräilee ahkerasti. Pihassa on pressun alla sulia teitä odottamassa tavarankuljetuspolkupyörä. Sillä on kuljetettu myös lapsia.

ISÄ HERÄSI KASVISRUOKAKUURILLA

Ruoka- ja juomavalinnoilla on huomattava merkitys siihen, paljonko perhe tuottaa kasvihuonepäästöjä. Anu Koskinen syö kasvisruokaa ja kalaa. Poikkeuksena ovat joulut: silloin hän sallii lautaselleen savuporoa.

Ilja Peltonen on sekasyöjä, mutta hänkin on alkanut vaimonsa esimerkistä syödä entistä enemmän kasvisruokaa. Perheen suosikkiruokia ovat muun muassa kikhernepasta ja kasvislasagne munakoisolla.

– Minulla on tammi- ja heinäkuut kasviskuukausia. Se lähti siitä, että halusin hyvittää jotenkin edellisen lentomatkani päästöjä, Peltonen kertoo.

– Olen huomannut, että kasvisruoka ei ole uhraus vaan sen laittaminen yhdessä koko perheen voimin on nautinto. Tulee maistettua sellaisia ruokia, joita ei muuten maistaisi, Peltonen lisää.

Koskinen muistuttaa, että lapset haluavat välillä nakkeja ja lihapullia. Se sallitaan heille.

– En halua, että kasvisruoasta tulee pakko ja siihen tulee negatiivista sävyä, Koskinen huomauttaa.

EETTISEN KAUPAN KURSSI KOULUTTAA AMMATTILAISIA

Keväällä 2016 on meneillään TSL:n ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin yhteistyönä järjestämä eettisen kaupan verkkokurssi. Osallistujista suurin osa on työelämässä kaupan alalla. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa osallistujat niin globaalin kuin paikallisen tavarantuotannon eettisiin kysymyksiin ja näkökulmiin, verkkokouluttaja Tarja Mäenpää PAMista kertoo.

Miksi kuluttajalle on tärkeää tuntea tuotannon eettisiä taustoja? Mäenpään mukaan kysymys on ”valtava”.

– Jos ja kun pystymme panostamaan arjessamme ”parempiin valintoihin”, me yleensä alamme ajatella näitä valintoja olennaisena osana omaa ja toisten hyvinvointia, Mäenpää kertoo.

Kurssilaiset saavat tietoa esimerkiksi globaalin halpatuotannon ongelmista ja pohtivat tapoja halpatuotannon välttämiseksi. Vierailijoita koulutuksessa on muun muassa Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä, Eettisen kaupan puolesta Eetti ry:stä ja Ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKista.

– Ammattiyhdistysliike on merkittävä toimija kansainvälisessä solidaarisuustyössä ja auttaa osaltaan ratkaisemaan halpatuotantoon nivoutuvia ongelmia, Mäenpää arvioi.

Eettisen kaupan verkkokurssi on pilottihanke. Jos konsepti todetaan hyväksi, se saa jatkoa.

LOMALLA KOKO PERHE REILAAMAAN

Siinä missä moni lapsiperhe suuntaa heti loman alkajaisiksi Helsinki-Vantaalle odottamaan lomalentoa etelään, Anu Koskinen ja Ilja Peltonen hyppäävät lapsineen junaan. He lentävät ani harvoin, koska lentäminen tuottaa valtavasti päästöjä.

– Olemme käyneet koko perhe monesti inter raililla, käyneet junalla muun muassa Berliinissä ja Hollannissa. Ensi kesänä menemme junalla Etelä-Eurooppaan, Koskinen kertoo.

Junamatkustaminen ei ole hätäisten hommaa: matka Helsingistä Berliiniin kestää kahden tunnin sijaan kaksi päivää Ruotsin ja Tanskan kautta. Se ei kuitenkaan ole Koskiselle ja Peltoselle ongelma.

– Junassa on kiva nähdä, kun paikat vaihtuvat ikkunoiden takana, Peltonen sanoo.

– Teen monesti kirjoitustöitä junassa. Lapsetkin ovat viihtyneet. Heillä on ollut pädit, askartelukirjat ja karkkia, Koskinen sanoo.

SÄHKÖLÄMMITYS TULEE SUOJELUTALOSSA KALLIIKSI

Sähkö- ja lämmitysvalinnat ovat kotitalouksien kolmas suuri ilmastopäästöjen lähde. 1920-luvulla rakennetun puutalon sähkömittarit hurisevat etenkin kovilla pakkasilla kovaan ääneen, sillä rakennuksessa on suora sähkölämmitys. Ekosähkösopimus on tehty pienen sähköyhtiön kanssa. Perhe yrittää painaa alas sähkölaskua lämmittämällä taloa toisinaan kakluunilla.

Aurinkokennojen asentaminen katolle ei onnistu, sillä talot ovat Museoviraston suojelemia.

Isä ja äiti ovat opettaneet jälkikasvulleen, että kaupassa on turha kinuta heräteostoksia, koska niitä ei heru.

– Naapuritaloissa on paljon lapsiperheitä ja saamme sieltä usein käytettyjä lastenvaatteita. Elämä on täällä aika yhteisöllistä, Peltonen sanoo.

Koskinen painottaa, että hän ei ole täydellinen kuluttaja eikä yritäkään olla.

– Vielä tärkeämpää kuin eettinen kulutus on jättää kokonaan ostamatta, hän pohtii.

 

Tuomo Tarvas

Lisää aiheesta

Mitä tarkoittaa ostovoima? Katso video kansantalouden peruskäsitteestä.

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media