Eetu Salin palaa näyttämölle

Eetu Salinin puheet oikeudenmukaisuuden tasaisesta jakautumisesta ovat tänään yhtä ajankohtaisia kuin sata vuotta sitten, Pertti Rajala sanoo.

Selkokielen mestari, entinen maakuntajohtaja ja tietokirjailija Pertti Rajala jaksaa ammentaa työväenmies Eetu Salinin ajattelusta uutta. Nyt tekeillä on näytelmä Työväen Eetu, kertomus Eetu Salinin elämästä. Ensi-ilta on Porissa 7. huhtikuuta 2019. Ajankohta ei ole sattuma. Suutari, toimittaja ja kansanedustaja Eetu Salin kuoli 6. huhtikuuta 1919 sisällissodan jälkeen epäselvissä olosuhteissa Sörnäisten vankilassa.

Näytelmä perustuu Rajalan kirjaan Työväenjohtaja Eetu sekä Kansan Arkiston tallentamiin Salinin kirjeisiin ja muihin dokumentteihin. Näyttelijä Marju Kauppinen on aineiston pohjalta käsikirjoittanut ja dramatisoinut sekä ohjannut näytelmän. Rooleissa nähdään Kalle Högbacka, Jan-Henrik Holmlund sekä Marju Kauppinen.

Pertti Rajalan mukaan Eetu Salinin tekstit ovat monelta osin ajankohtaisia edelleen. Salin varoittaisi kärjistyvistä luokkaeroista yhteiskunnassa.

– Puhukaa niin, että ihmiset ymmärtävät ja olkaa linjakkaasti asianne takana, Eetu sanoisi tämän päivän ihmisille, Rajala sanoo.

DEMOKRATIAN KANNATTAJA

Eetu Salin oli demokratian ja parlamentarismin kannattaja koko elämänsä ajan. Lojaalisuus työväenliikettä kohtaan veti hänet mukaan sisällissotaan ja vankilaan. Kuolemantuomio muutettiin vankilatuomioksi, mutta Salin kuoli vankeudessa. Salin vastusti kapinaa, eikä hän uskonut, että sodassa kävisi hyvin. Hän varoitti eduskunnassa, ettei levottomuuksista puolin ja toisin synny mitään hyvää.

– Jousta ei pidä jännittää ihmisten välillä liian tiukalle, Rajala kertoo Salinin sanoneen.

Mutta työväenliikkeen soturina Salin ei voinut jättäytyä täysin sodan ulkopuolellekaan. Kun sodankäynti alkoi, Salin lausui legendaksi muodostuneet sanat: kun sitä on ollut tässä liikkeessä neljännesvuosisadan, ei sitä nyt jätetä, kun se hölmöilee.

Pertti Rajala on tutustunut syvällisesti Salinin jäämistöön ja on sitä mieltä, että Salin arvioi sotaa valtataisteluksi, haluksi katsoa kenelle valta äskettäin itsenäistyneessä maassa kuului.

TAITAVA KYNÄNKÄYTTÄJÄ JA PUHUJA

Eetu Salinia, kuten montaa muutakaan työväenliikkeen alkuvaiheen vaikuttajaa, ei juurikaan tunneta tänä päivänä. Rajalan mukaan Salinin merkitystä ei myöskään riittävästi ymmärretä.

Salin oli ristiriitainen persoona, ja juopottelu ei parantanut kuvaa. Varsinkaan, kun hän ei edes yrittänyt salata sitä. Salin oli perustamassa vuonna 1899 Suomen Työväenpuoluetta. Hän oli mukana 1903 kuuluisassa Forssan kokouksessa, jossa nimi vaihtui Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi ja ns. Forssan ohjelma hyväksyttiin. Vuoden 1905 yleislakossa hän oli Tampereella julkaistun punaisen julistuksen yksi allekirjoittajista.

– Salin pettyi, kun yleislakosta ei seurannutkaan mitään suurempaa, Rajala sanoo.

Pettymyksestä huolimatta Salin oli mukana vuoden 1906 Oulun puoluekokouksessa. Rajala on pohtinut, mitä Oulussa tapahtui, kun pöytäkirjojen mukaan Salin oli varsin hiljainen kokouksessa. Ilmeisesti syynä oli esityslistan ulkopuolelta tuotu aloite, jossa johtavilta sosialidemokraateilta vaadittiin raittiuslupausta. Esitys ei mennyt muotoseikkojen vuoksi läpi, koska se tuli yllättäen pöydälle.

SALIN HAKI VAIKUTTEITA ULKOMAILTA

Eetu Salin valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja toisen kerran 1917. Kun tsaari Nikolai II hajotti eduskunnan, Salin lähti Yhdysvaltoihin ja työskenteli siellä vuodet 1911-1912 Raivaaja ja Säkeniä-lehtien toimittajana.

Salin haki vaikutteita myös Ruotsista ja Saksasta sekä perehtyi hyvin Erfurtin ohjelmaan, josta hän tunnisti omakseen reformistisen linjan.  Hän omaksui nopeasti agitaatiopuheenparren, ja suutaritausta antoi hänen sanoilleen kansanomaisen mausteen. Salinia voidaankin pitää suomalaisen työväenliikkeen agitaatiopuhujien edelläkävijänä.

Työväenliikkeen toinen suurmies Väinö Tanner oli Salinin löytö. Hän houkutteli Tannerin pois porvarillisesta Viipurin Sanomista Sosialidemokraatti-lehden toimitukseen Poriin. Tanner on myöhemmin kuvannut Salinia araksi, herkäksi ja haavoittuvaksi kovan ulkokuoren alla.

TYÖNJAKO IIDAN KANSSA

Eetu Salinin vaimolla Iidalla on näytelmässä myös keskeinen osa.

– Salineilla oli selkeä työnjako: Iida hoiti talouden ja Eetu politiikan. Toisiaan he kutsuivat muijaksi ja ukoksi, Rajala kertoo.

Eetu ja Iida perustivat yhdessä kansankuppilan Poriin. Eetu perusti Sosialidemokraatti-lehden ja osuuskaupan sekä loi pohjan sosialidemokraattisen piirin toiminnalle. Hänestä tuli tunnettu persoona seudulla. Kun Salin joutui ns. toisen sortokauden aikana majesteettirikoksesta vuosiksi 1908–1909 vankilaan kirjoituksistaan keisarivaltaa vastaan, Porin rautatieasema täyttyi suuresta saattojoukosta. Myös radan varrella oli hurraavia ihmisiä. Eetusta tuli sankari vastustaessaan tsaarin imperiumia.

Kolmihenkinen näytelmäryhmä on valmis kiertämään esityksensä kanssa myös työväentaloilla, suurehkoissa kerhohuoneissa, kirjastoissa ym. vastaavissa tiloissa. Pertti Rajalan mukaan lavasteet ja rekvisiitta mahtuvat Ikean kassiin. Näytelmää voi tilata Marju Kauppiselta marjukauppinen@gmail.com tai 044 2910482.

Merja Leskinen

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media