Maahanmuuttajilla on usein paljon sellaista osaamista, jota yhteiskunta ei tunnista tai tunnusta. Kansainvälinen EME-hanke etsii keinoja tehdä osaamista näkyväksi.
Suomen rikkaimpien mielestä menestys on vain ihmisestä itsestään kiinni. Sosiaalityön ammattilaisten mukaan Suomessa ei enää osata asettua toisen ihmisen asemaan.
Kursseista ja koulutuksista huolimatta kaikki maahanmuuttajataustaiset eivät koskaan työllisty. Silti jokaiselle olisi tärkeää oppia toimimaan yhteiskunnassa ja hoitamaan asioitaan itsenäisesti.
1970-luvun lopusta lähtien ympäristöliike on vaatinut teollisuutta ottamaan huomioon ainutkertaisen luontomme, mutta Timo Harakka kysyy, voisiko ympäristö puolestaan ottaa huomioon myös teollisuuden?
Samanveroinen tuote, eri hinta. Maailmalla kohutussa ”pinkkiverossa” ei asiantuntijoiden mukaan ole kyse tietoisesta naisten syrjinnästä, vaan kysynnän ja tarjonnan laista.
Peruskoulu mullisti koululaitoksen ja erinomaisesta järjestelmästä on tehty jopa vientituote. Nyt järjestelmä on kuitenkin kriisissä, sillä opetus eriarvoistuu ja keskiluokka vaatii lapsilleen enemmän valinnanvapautta.
SAK käynnistää Googlen tuella koulutusohjelman, joka auttaa työntekijöitä sopeutumaan työpaikoilla tapahtuvaan muutokseen. Koulutuksen käytännön organisoinnista vastaa TSL.
Kuvataiteilija Katriina Rosavaara kertoo, miksi Työväen Sivistysliiton kaltaista järjestöä tarvitaan yhä edelleen.
Ilmastonmuutos on syrjäyttänyt sodan suurimpana tulevaisuudenuhkana. Kiinnostus rauhanliikettä kohtaan on kuitenkin jälleen nousussa.
Sata vuotta sitten sivistystyön lähtökohtana oli avartaa ihmisten katsomuskantoja. Moniäänisessä ja -arvoisessa Suomessa pitäisi puolestaan rakentaa monotonisen Suomi-kuvan rinnalle uusia kuvia ja pitää huolta siitä, että kaikki pääsevät osallisiksi tietoyhteiskunnasta.