Suomen rikkaimpien mielestä menestys on vain ihmisestä itsestään kiinni. Sosiaalityön ammattilaisten mukaan Suomessa ei enää osata asettua toisen ihmisen asemaan.
Kursseista ja koulutuksista huolimatta kaikki maahanmuuttajataustaiset eivät koskaan työllisty. Silti jokaiselle olisi tärkeää oppia toimimaan yhteiskunnassa ja hoitamaan asioitaan itsenäisesti.
1970-luvun lopusta lähtien ympäristöliike on vaatinut teollisuutta ottamaan huomioon ainutkertaisen luontomme, mutta Timo Harakka kysyy, voisiko ympäristö puolestaan ottaa huomioon myös teollisuuden?
Peruskoulu mullisti koululaitoksen ja erinomaisesta järjestelmästä on tehty jopa vientituote. Nyt järjestelmä on kuitenkin kriisissä, sillä opetus eriarvoistuu ja keskiluokka vaatii lapsilleen enemmän valinnanvapautta.
SAK käynnistää Googlen tuella koulutusohjelman, joka auttaa työntekijöitä sopeutumaan työpaikoilla tapahtuvaan muutokseen. Koulutuksen käytännön organisoinnista vastaa TSL.
Ilmastonmuutos on syrjäyttänyt sodan suurimpana tulevaisuudenuhkana. Kiinnostus rauhanliikettä kohtaan on kuitenkin jälleen nousussa.
Sata vuotta sitten sivistystyön lähtökohtana oli avartaa ihmisten katsomuskantoja. Moniäänisessä ja -arvoisessa Suomessa pitäisi puolestaan rakentaa monotonisen Suomi-kuvan rinnalle uusia kuvia ja pitää huolta siitä, että kaikki pääsevät osallisiksi tietoyhteiskunnasta.
Työväenliikkeen soihdunkantajiin kuuluva Yrjö Kallinen kirjoitti 1940-luvulla reippaalla otteella työväen kulttuurista.
Tietokonefestivaali pyörii ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua.
Aikamerkki kävi Helsinki Pride -viikon loppuhuipennuksessa Pride-mielenosoituskulkueessa, joka Suomessa päätti globaalin Pride-kuukauden.