Yhteiskunta ja osallisuus

Kieli muuttaa maailmaa, käsityksiä, ajattelua ja lopulta myös ihmisten toimintaa. 

Kulttuuritaustan tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin työkavereita.

Vääryyksistä johtuneesta ärsytyksestä syntynyt sosiaalisen median työelämäryhmä ja viimeisimpänä tämä kirja ravistelevat työelämän raameja ja rajoja. Kuusi kirjoittajaa laukoo suoria sanoja paremmasta johtamisesta, työpaikkojen arvoista, työajan laskemisesta ja työtiloista.

Maahanmuuttajilla on usein paljon sellaista osaamista, jota yhteiskunta ei tunnista tai tunnusta. Kansainvälinen EME-hanke etsii keinoja tehdä osaamista näkyväksi.

Suomen rikkaimpien mielestä menestys on vain ihmisestä itsestään kiinni. Sosiaalityön ammattilaisten mukaan Suomessa ei enää osata asettua toisen ihmisen asemaan.

Kursseista ja koulutuksista huolimatta kaikki maahanmuuttajataustaiset eivät koskaan työllisty. Silti jokaiselle olisi tärkeää oppia toimimaan yhteiskunnassa ja hoitamaan asioitaan itsenäisesti.

1970-luvun lopusta lähtien ympäristöliike on vaatinut teollisuutta ottamaan huomioon ainutkertaisen luontomme, mutta Timo Harakka kysyy, voisiko ympäristö puolestaan ottaa huomioon myös teollisuuden?

Samanveroinen tuote, eri hinta. Maailmalla kohutussa ”pinkkiverossa” ei asiantuntijoiden mukaan ole kyse tietoisesta naisten syrjinnästä, vaan kysynnän ja tarjonnan laista.

Peruskoulu mullisti koululaitoksen ja erinomaisesta järjestelmästä on tehty jopa vientituote. Nyt järjestelmä on kuitenkin kriisissä, sillä opetus eriarvoistuu ja keskiluokka vaatii lapsilleen enemmän valinnanvapautta.