Uudessa juttusarjassa tutustutaan eri maiden työväenliikkeiden työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävämmän (työ)elämän edistämiseksi. Ensimmäiseksi vuorossa on Iso-Britannia.
Vastoin yleistä uskomusta hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa ihmiset auttavat toisiaan yleisemmin kuin maissa, joissa on suppeat palvelu- ja etuusjärjestelmät. Hyvinvointivaltion ideaa vastustavat argumentit alkavat usein sillä,
Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutusohjelmassa nuoret ovat pohtineet aikamme suuria haasteita. Lisäksi he ovat päässeet koulimaan väittelytaitojaan.
Liikkumisrajoitusten sävyttämä arki asettaa henkisen kestävyyden koetukselle. Haavoittuvimmassa asemassa ovat yksinäiset, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset.
Työväenteatterin kulta-aikaan näytelmissä saatettiin kehottaa ammatilliseen järjestäytymiseen tai havainnollistaa pääoman ja työn välistä ristiriitaa lakkokuvauksia esittämällä. Tänä päivänä työväenteatteri voi tarjota välineitä tutkia nykypäivän työelämää ja tulevaisuuden visioita.
Ilmastoahdistus ei ole pelkästään pohjoismainen ilmiö. Monessa maassa kuluttajat tekevät ilmastotekoja kuitenkin selvästi Suomea vähemmän.
Miten kirja syntyy? Entä millaisia haasteita työelämän jatkuva muutos tuo työpaikoille ja sopimustoimintaan? Muun muassa näistä aiheista keskusteltiin helmikuun alussa Jyväskylässä.
Euroopan parlamentilla on tällä vaalikaudella kädet täynnä unionin tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja. Ilmastonmuutoksen torjunta, maahanmuutto ja turvallisuus ovat hallitsevia teemoja EU:ssa, mutta pystyykö eripurainen unioni tekemään niistä tärkeitä päätöksiä?
Ilmastoystävällinen elämä tarkoittaa väistämättä valintojen tekemistä. Fiksuilla poliittisilla päätöksillä vihreät teot muuttuvat kuitenkin automaattisiksi.
Miten käy työllisyyden parantamiselle ja hallituksen muille kunnianhimoisille tavoitteille, jos maailmantalous sakkaa? Huonosti, sanoo kaksi konkaritutkijaa.