Kansanedustaja Ilkka Kantola pohtii kirjotuksessaan lukion tarkoitusta. Onko tarkoitus tuottaa kapea-alaista työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin vai synnyttää mieleltään avoimia, laajasti ja monipuolisesti maailmaa katsovia, uteliaita ihmisiä.
Perustakaa puolue, jos haluatte vaikuttaa, sanoivat päättäjät vuonna 2011 niille tuhansille espanjalaisille, jotka vastustivat leikkauspolitiikkaa, korruptiota ja ihmisten olojen kurjistamista. Päättäjien yllätykseksi syntyi Podemos-puolue.
Miksi ihmiset tulevat mukaan järjestötoimintaan? Tähän on monta motiivia: yksi haluaa vaikuttaa, toinen viihtyä, kolmas olla hyvässä porukassa, neljäs tehdä jotain mielekästä, viidennellä on kutsumus,
Suomessa on viimekuukausina keskusteltu aktiivisesti koulutuksen merkityksestä. Investoinnit koulutukseen ja sivistykseen rakentavat pääomaa, jolla Suomi voi kulkea kohti valoisampaa tulevaisuutta, kirjoittaa historiantutkija, Helsingin yliopiston dosentti Ville Jalovaara.
Uusimmassa Sote-sopimuksessa on paljon avoimia kysymyksiä, vaikka tekeillä olevalla lailla puututaan vasta palvelujen järjestämiseen, ei konkreettisten palveluiden tuottamiseen, sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari kirjoittaa.
Kuluva vuosi 2015 on globaalin vastuunkannon kannalta merkittävimpiä pitkään aikaan. Samanaikaisesti Suomen hallituksen leikkaukset kehitysyhteistyöstä osuvat rajuimmin YK-järjestöihin,
Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko kirjoittaa.
Huomiotalouden aikakaudella suurmielenosoitukset ovat mediaseksikkäitä, sanoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Koskaan aiemmin ei ammattiyhdistysliikkeen mielenosoitus ole saanut yhtä kattavaa näkyvyyttä kuin syyskuussa 2015.
TSL:n työelämä- ja järjestökouluttaja Inari Juntumaa pohtii, mitä yhteiskuntasopimuksen pitäisi sisältää yleisen edun työelämän kehittämisen näkökulmasta.