Epidemia sulki suomalaiset koteihinsa etätyöhön, mutta osa työntekijöistä on vaarassa jäädä digikehityksestä. Työväen Sivistysliitolla on osaamista tavoittaa ja auttaa juuri niitä henkilöitä, joita työn muuttuminen haavoittaa, kirjoittaa Maria Mäkynen Näkökulmassa.
Kun joulukuussa huomasin twitterissä pohdintaa siitä, miten Suomeen syntyisi ihmisvihaa polttoaineenaan käyttävälle äärivaikeistolle vastaliike, ilmoittauduin heti mukaan. Moni ketjussa pohti, että se voi hyvin syntyä
Se mistä hyvinvointivaltion kansalaisina voimme jokainen yrittää pitää kiinni katastrofissa, on sivistys eli olemalla ihminen ihmiselle ja ympäristölle, kirjoittaa Merja Leskinen Näkökulmassa.
Aidon osaamisen syntymistä on tuettava niin oppilaitoksissa kuin työpaikoilla tapahtuvassa koulutuksessa, Jouko Muuri kirjoittaa Näkökulmassa. Myös ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus vapaalle sivistystyölle olisi palautettava.
Hyvinvointiyhteiskunnasta huolehtiminen edellyttää tiivistä veropohjaa, kirjoittaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Koulutussopimukset allekirjoittamatta, HOKSia ei löydy mistään ja työpaikkaohjaaja tuskailee viikonloppuisin omalla ajallaan opiskelijoiden ohjaukseen liittyviä asioita. Nämä ja monet muut asiat ovat puhututtaneet Ammattitaitoa yhdessä
Ekonomisti Antti Koskelan tietokirjassa Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa kuvataan lakkoilun merkitystä palkansaajaväestölle.
Yhdellä tutkinnolla ei välttämättä enää pärjää työuransa loppuun asti. Siksi myös työuran aikana on lisäkouluttauduttava, kirjoittaa Ilkka Vuorikuru Näkökulmassa.
Merja Leskinen kysyy Näkökulmassa, milloin laitesuunnittelussa toteutuu käyttäjäystävällisyys ja yhdenvertaisuus?
Ilkka Vuorikuru ja Heli Katainen kirjoittavat Näkökulmassa, miksi työnantajien kannattaisi panostaa työpaikalla järjestettävään koulutukseen.