Työväenkulttuuri elää ja kehittyy oman aikakautensa kulttuurisessa ympäristössä. Sen tukeminen kuuluu Työväen Sivistysliiton keskeisiin tehtäviin, kirjoittaa Ilkka Kantola Näkökulmassa.
Sillä on merkitystä, millaisen hiilijalanjäljen me jätämme, kirjoittaa Sami Nuutinen Näkökulmassa.
Oppimisvaikeudet voivat näkyä muun muassa hankaluutena ymmärtää ohjeita. Tunnistamalla pulmakohtia ja parantamalla tiedonkulkua työntekijän osaaminen ja taidot saadaan kuitenkin paremmin käyttöön ja työhyvinvointi lisääntyy, kirjoittaa Mervi Ylitalo Näkökulmassa.
Tuorein eduskuntavaalitulos on sikäli huono, ettei se tarjoa selvää suuntaa tulevaisuuteen, kirjoittaa Tapio Bergholm Näkökulmassa.
Missä ovat nuorten massat, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan, Merja Leskinen kysyy Näkökulmassa.
Lähes joka työssä tarvitaan digitaitoja, ja moni asiointi tapahtuu netin kautta. Heikot digitaidot syrjäyttävät yhteiskunnasta. Siksi digitaitojen parantaminen on tärkeää, Katri Söder kirjoittaa Näkökulmassa.
TSL:n pääsihteeri Jouko Muuri pohtii Näkökulmassa, mitä sivistys on nykypäivänä. Halu oppia uutta on tärkeä tekijä sivistyksen tavoittelussa.
Ammattiyhdistysliikkeen pitää viestiä jäsenilleen enemmän joukkovoiman merkityksestä, ja vähemmän kassapalveluista. Helsingin Sanomat kirjoitti 28.11. ja 29.11.2018 ammattiliittojen jäsenmäärien pudonneen. Tämä näkyy varsinkin nuorten järjestäytymisessä. HS:n
Näin kirjoitti Aikamerkin päätoimittaja ja kulttuurivaikuttaja Olavi Hurri viisikymmentä vuotta sitten. Työväen Sivistysliitto täyttää ensi vuonna sata vuotta. Liiton lehti Aikamerkki täyttää puolestaan yhdeksänkymmentä vuotta.
Omakielisen yhteiskuntatiedon merkitys maahan muuttaneille on suuri, kirjoittaa Lilli Rasilainen Näkökulmassa.