Alustatalous on osa suomalaista työelämää.

Ay-liikkeen on reagoitava työelämän muutoksiin

Työntekijöiden etujen valvominen vaatii ay-liikettä ottamaan entistä paremmin huomioon esimerkiksi itsensätyöllistäjät.

Ay-liikkeen tehtävänä on puolustaa palkansaajien etuja. Viime vuosina tehtävä on kuitenkin muuttunut entistä haastavammaksi, sillä yhä useampi suomalainen työllistyy muuhun kuin perinteiseen palkkatyöhön.

Samalla työtä valuu Suomesta ulkomaille. Vaikka ilmiö ei ole uusi, se laajenee jatkuvasti koskemaan yhä uusia työntekijäryhmiä, sanoo työelämän muutosta tutkinut Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin.

– Ensin halvemman työvoiman maihin lähti teollinen työ kuten tekstiiliteollisuus 1970-luvulla. Tällä hetkellä on alkanut siirtyä myös tietotyöksi luokiteltava työ, ei välttämättä mihinkään maahan vaan globaaleihin verkostoihin. Pilvityössä työntekijä saattaa olla vaikka Afrikan länsirannikolla, Melin sanoo.

Se, että työtä pilkotaan ja sitten teetetään siellä missä se halvimmalla onnistuu, kuuluu Melinin mukaan modernin talouden ja kapitalismin uusiin toimintatapoihin. Kansalliseen työvoimaan sidotun ay-liikkeen toiminnan kannalta ilmiö on kuitenkin ongelmallinen.

– Ay-liike on ennen muuta työssä käyvän etujen ajaja. Jos sillä ei ole enää potentiaalisia jäseniä Suomessa, koska työ tehdään jossain muualla, sen voima vähenee, Melin sanoo.

Melinin mukaan ay-liikkeen mahdollisuudet valvoa työoloja globaalisti ovat heikot. Palkkataso, hintataso ja työelämän laatu vaihtelevat maailman eri osien välillä niin paljon, että edunvalvonta edes yksittäisen konsernin sisällä on vaikeaa.

– Kansainväliset järjestöt, esimerkiksi Kansainvälinen työjärjestö ILO on ollut siinä tehokkaampi kuin ay-liike. Myös EU:n mahdollisuudet ovat rajalliset, sillä työpolitiikka on kansallista politiikkaa.

Esimerkiksi siivoojan työ, rakentaminen tai hoivatyö ei voi koskaan siirtyä halvemman työvoiman maahan. Sen sijaan ulkomaisia lastenhoitajia, sairaanhoitajia tai marjanpoimijoita voidaan tuoda Suomeen.

– Ay-liikkeen keskeinen tehtävä on pitää huolta siitä, että filippiiniläisten sairaanhoitajien työehdot ovat samat kuin suomalaisten sairaanhoitajien, Melin sanoo.

RUOKALÄHETTIEN ASEMASSA PARANNETTAVAA

Airbnb, Uber ja Wolt ovat tuoneet alustatalouden jokaisen suomalaisen tietoisuuteen. Eri alustoille työskennellään yleensä yrittäjinä. Alustanhaltijat pystyvät kuitenkin sanelemaan, millä hinnalla alustalle työskentelevät ihmiset työnsä tekevät, Harri Melin sanoo.

– Siitä puuttuu se neuvotteluasetelma, joka pitäisi työmarkkinoilla olla lähtökohtana, että työn ehdoista sovitaan yhdessä. Alustataloudessa työskentelevät pitäisi nähdä palkansaajina, jolloin työsuhteen ehdoista keskusteleminen ja sosiaaliturva pystytään järjestämään paremmin, Melin sanoo.

Työsuojeluviranomainen eli Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue katsoo marraskuussa 2021 tekemässään päätöksessä, että Woltin ruokalähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit. Woltin pohjoismaiden maajohtajan Olli Kosken mukaan yritys aikoo valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen, eikä lähettien asemaan toistaiseksi tehdä muutoksia.

– Tehtyjen kyselyjen perusteella lähetit arvostavat eniten vapautta päättää omasta työajasta ja hylätä ja hyväksyä tarjottuja keikkoja. Haluamme pitää tästä työn joustavuudesta kiinni. Toiminnan täytyy kuitenkin olla sosiaalisesti hyväksyttyä ja kestävää. Se tarkoittaa, että työn pitää olla vakuutettua, Koski sanoo.

Kosken mukaan yrittäjän eläkelakia pitäisi uudistaa, sillä tällä hetkellä yrittäjä saa määritellä itse oman YEL-työtulonsa hieman liian vapaasti. Moni valitsee minimimäärän, vaikka sen perusteella määräytyy iso osa yrittäjän sosiaaliturvasta.

– Jos lähettien työoikeudellinen asema olisi selvä, yhtiön toimesta voitaisiin tarjota lisää etuja ja vakuutuksia ilman pelkoa siitä, että se saisi Woltin näyttämään enemmän työnantajalta, Koski sanoo.

AY-LIIKE TIEDONVÄLITTÄJÄNÄ

Yrittäjyyden vaihtoehdoksi usein ehdotettu nollatyösopimuksella työskentely ei Kosken mukaan antaisi ruokaläheteille samanlaista vapautta määritellä esimerkiksi työaikojaan.

– Silloin työn johtoa jouduttaisiin organisoimaan voimakkaammin. Työ pitäisi järjestää vuoroperusteisesti ja työajalle pitäisi asettaa tehokkuustavoitteita, Olli Koski sanoo.

Yrittäjinä ruokalähetit eivät voi järjestäytyä tai yhteisneuvotella työn ehdoista. Kosken mukaan Wolt olisi valmis kollektiiviseen neuvotteluun, kunhan siihen löydetään kilpailuoikeuden kanssa yhteensopiva tapa.

– EU-komissio selvittää parhaillaan, millä ehdoilla se voitaisiin tehdä ilman, että se katsottaisiin kartelliksi, Koski sanoo.

Suomessa työskentelee entistä enemmän muitakin itsensätyöllistäjiä, joiden epäselvä asema palkansaajan ja yrittäjän välimaastossa aiheuttaa haasteita. Harri Melinin mukaan ay-liikkeen pitäisi ajaa myös heidän etujaan.

– Tiedetään, että valtaosalla itsensätyöllistäjistä on huonot tulot ja heiltä puuttuu tietoa ja osaamista oman työnsä hinnoittelusta. Ay-liike voisi olla välittämässä ja tuomassa tietoa toimeksiantojen tyypillisestä hinnoittelusta ja sosiaaliturvasta, Melin sanoo.

LIITTOJEN TOIMINTAMALLIA MUUTETTAVA

Modernin ay-liikkeen juuret juontavat 1960-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneeseen kaupungistumiseen ja palkkatyöläistymiseen, Harri Melin sanoo. Monet liikkeen toimintatavat ovat peräisin samalta ajalta, mutta työelämä on muuttunut. Työvoima on koulutetumpaa kuin koskaan aikaisemmin ja työelämän vauhti on kiihtynyt.

– Kaikkia asioita ei enää ratkaista liittojen välisissä neuvotteluissa, vaan työnantajien tavoitteena on sopimusjärjestelmän entistä suurempi hajauttaminen. Se kasaa ay-liikkeen selkärangalle eli luottamusmiehille liikaa velvoitteita ja odotuksia. Osaamista pitäisi jalkauttaa liittojen toimistoista paljon enemmän työpaikkatasolle, Melin sanoo.

Jenni Meronen
Kuva: Istpckphoto

Lisätietoa:
Tiedote – Aluehallintovirasto
https://blog.wolt.com/fin/2021/06/23/taloustutkimus-wolt-lahettien-enemmisto-toivoo-voivansa-jatkaa-yrittajina/

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media