– Kun mää ymmärrän, sen ymmärtää muutkin, Kai Hyrynkangas kertoo kirjoittamisvaikeuksistaan.

Älä jää yksin luku- ja kirjoitusvaikeuksien kanssa

Avoimuus auttaa, kun kirjoittamisen ja lukemisen kanssa on vaikeuksia, pääluottamusmies Kai Hyrynkangas sanoo.

– En osaa tavata, enkä tiedä, kuuluuko jotkut sanat kirjoittaa yhteen vai erikseen. Ulkomaalaiset sanat ovat ihan hepreaa, Puuliiton pääluottamusmies Kai Hyrynkangas luettelee kirjoittamisvaikeuksiaan.

Hyrynkangas ei ole kuitenkaan antanut periksi. Hän kehottaa kaikkia lukemisen ja kirjoittamisen kanssa vaikeuksissa olevia olemaan avoimia ja rehellisiä.

– Täytyy tuoda ongelma julki. Sillä ei auta mitään, että yksin kärvistelee kotona, Hyrynkangas sanoo.

Kai Hyrynkangasta avoimuus on auttanut. Hän on työskennellyt Puustellissa Harjavallassa 33 vuotta ensin puuseppänä, sitten parikymmentä vuotta osaston luottamusmiehenä. Nyt on meneillään kolmas kausi 180 työntekijän toimipisteen pääluottamusmiehenä.

Luottamustehtävissä joutuu käymään läpi tekstejä. On erilaisia ohjeistuksia ja pitää osata lukea työehtosopimuksia. Hyrynkangas kertoo jännittäneensä ottaessaan vastaan luottamustehtäviä, mutta sitä kautta hän on myös saanut apua ja tukea vaikeuksissaan. Tarvittaessa hän keskeyttää luennoitsijan ja pyytää kertomaan uudelleen. Pyytämällä tarkentamaan hän samalla auttaa muitakin, jotka eivät välttämättä rohkene kysyä.

Kun Kai Hyrynkangas on puhunut avoimesti lukemis- ja kirjoittamishäiriöstään työpaikalla, hän on saanut kirjoitusapua. Häneltä myös kysytään neuvoa muiden kirjoittamissa kirjallisissa ohjeistuksissa.

– Kun mää ymmärrän, sen ymmärtää muutkin, Hyrynkangas sanoo nauraen.

Hyrynkangasta pyydetään lukemaan erilaisia ohjeistuksia jopa kuukausittain. Tekstiä korjataan kommentoinnin pohjalta ja ohjeesta tulee selkosuomea.

ONGELMIA NIMIEN KANSSA

Kai Hyrynkankaalla on myös ongelmana muistaa nimiä. Hankaluuksia on töissä ja vapaa-ajalla lasten harrastusten ohjauksessa.

– Kun on Jenniä, Sannia ja Sannaa, niin enhän minä niitä kaikkia muista, Hyrynkangas sanoo.

Mutta hän kertoo lapsille, mistä muistamattomuus johtuu. Hyrynkangas kävi koulua 1970-luvun alussa. Hänet leimattiin vilkkaaksi lapseksi, joka ei malta oppia. Hyrynkangas kehottaakin vanhempia tarkkaavaisuuteen. Oppimisvaikeuksiin on mahdollista saada tukiopetusta.

Kai Hyrynkangas on tehnyt pitkän ay-uran Puuliitossa. Avoimuus on tuottanut laajan sosiaalisen verkoston, joka laajenee entisestään uudessa Teollisuusliitossa. Yksi haaste Hyrynkankaalla on vielä mielessä. Hän haluaisi ottaa haltuun facebookin käytön, mutta toistaiseksi se on tuntunut utopialta. Laaja kaveripiiri on jo valmiina.

LUKUTAITO ON IHMISOIKEUS

YK:n lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta. Päivä muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja lukutaidottomuuden aiheuttamasta epätasa-arvosta. Lukutaito on ihmisoikeus. Se on perustaito, jota kaikki eivät hallitse Suomessakaan.

Selkokeskuksen mukaan selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa noin 430 000–650 000 henkilöä eli noin 8–12 prosenttia väestöstä. Heidän joukossaan on poikia ja miehiä jonkin verran enemmän kuin tyttöjä ja naisia, ja pieni osa heistä on mekaanisesti lukutaidottomia. Tämän lisäksi selkokielestä on hyötyä tietyissä tilanteissa suuremmalle, noin 20–25 prosentille väestöstä.

Lukutaitoa voi kehittää myös aikuisena. Lukemista voidaan helpottaa ja kehittää muun muassa koulutuksella, apuvälineillä ja esteettömillä ratkaisuilla. Lisätietoa näistä saa muun muassa TSL:n koordinoimasta hankkeesta Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin (OPPI-VA).

Teksti: Merja Leskinen
Kuva ja video: Raimo Oksanen

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media